Zumbaa - zaza...

Tänään oli sitten se lievällä kauhulla odotettu elämäni ensimmäinen täysimittainen zumba, 55 min. hikeä ja huohotusta. Viileä sali oli alussa ihana, mutta kun lopetti seisomisen, hikeä puski kuin saunassa. Onneksi väkeä oli sen verran vähän (kiitos kesälomien ja -kelien), että takarivistä näki hyvin korokkeelle, jolla ohjaaja zumbasi. Tuijotin koko tunnin ajan ohjaajan liikkeitä ja yritin tehdä perässä. Jalat alkoivat jo ihan kivasti totella - käsistä en puhu mitään, sillä en niitä juuri käyttänyt... yksi asia kerrallaan. Zumba oli siis positiivinen kokemus. Kiitos jumppakaverilleni, joka minut sinne houkutteli!

Yritin etsiä netistä linkkiä teemalla hikolu-liikunta-aineenvaihdunta, mutta en löytänyt tyydyttävää. Olen aina ollut kova hikoilemaan. Kädet ovat aina yleensä kosteat ja lämpimät, samoin jalkapohjat. Hikoilen siis normaalistikin keskimääräistä enemmän. Kasvot punoittavat jo pelkästä liikunnan ajattelemisesta. Olen kuullut sanottavan, että runsas hikoilu liikunnassa on hyvä merkki, ja mitä enemmän liikkuu, sitä paremmin saa hien pintaan eli aineenvaihdunnan vilkastumaan. Onko näin? Kuka tietää? Minun pitäisi, sillä olen erilaisissa yhteyksissä lähes koko elämäni ollut liikuntaan liittyvien asioiden kanssa tekemississä. Mutta enpä nyt vain tiedä, mitä nykytutkimus asiasta sanoo. Linkkivinkkejä siis otetaan vastaan :-)






Edellisessä päivityksessä mainitsin terassikukkien hankinnan. Kävelin toissapäivänä naapurini kanssa 3 km päähän Aleniuksen puutarhalle ja ostin sekalaisen seurakunnan kukkasia. Palatessa piti istahtaa Sokeri-Jussin terassin varjoissa kuumuutta paossa. Ei sitä nyt itseään sovi helteessä läkähdyttää :-)

Eilisiltana teimme samaisen naapurini kanssa piknikin Kiikelin rantaan, jossa valokuvasimme ja maalasimme näkymää Pikisaareen, joimme kahvia ja söimme eväitä. Kyllä oli mukavan rentouttavaa.

Rentoutukaa tekin! Tehkää juuri sitä, mitä haluatte, jos suinkin elämä antaa myöten. Aina se ei anna.

Mukavaa heinäkuuta!
MerjaFIN