16.3.2011

Interventioita

Tiistai-iltana kokoontui painonhallintakurssin kontrolliryhmä, ja opin jälleen jotain uutta itsestäni. Siitä tarkemmin tekstin lopussa. Aluksi katsaus maaliskuun kuntoiluun.

Merkitsen aina toteutuneen liikunnan sitä varten hankittuun kalenteriin. Kirjaan kalenteriin mm. treenin keston, yleiskuntoa kohottavalla sykealueella "vietetyn" ajan, keskiarvo- ja maksimisykkeen sekä kulutetut kalorit ja tarpeen mukaan tuntemuksia. Tallella on monta liikuntapäiväkirjaa monen vuoden ajalta. On kiva nähdä, mitä on tehnyt ja milloin, ja on kiva huomata, että on se kunto kuitenkin vuosien varrella kasvanut. Jaksaa enemmän ja pidempään ja tehokkaammin matalammalla (tai korkeammalla) sykkeellä.

Koska edessä oli hiihtolomaviikko, päätin ottaa siitä irti sen, mitä jaksoin ja tehdä jopa useampia treenejä päivässä, mikä ei yleensä kuulu tapoihini.

Ja tämä oli saldo:
Ti 1.3.
kuntosali 55 min., aika kova
Ke 2.3.–pe 4.3. laiskottelua ennen lomaa... perjantaina junalla siskon luo
La 5.3. hohtokeilausta siskon kanssa tunnin verran, illalla saunomista ja keilailussa kipeytyneen nilkan lepuuttelua, kevyesti viiniä ja elokuvia tv:stä
Su 6.3. hiihtämässä (ehkä n. 40 min.) siskon kanssa, mäkiä ylös ja alas, kaatuminen ja pään kolautus…
Ma 7.3. kaatumisesta johtuvan kaulan/niskan lihaskivun ja pään parantelua (jopa nieleminen vastaa kipeästi jännittyneisiin lihaksiin)
Ti 8.3. vielä vähän päätä jomottaa;  illalla ystävän kanssa syömässä kehnoa ruokaa kalliilla hinnalla
Ke 9.3. tositoimiin: päivällä juoksua 45 min. + illalla BodyBalance 60 min.; vielä piti hieman varoa kaulan/niskan lihaksia
To 10.3. päivällä 20 min. juoksua, 25 min. kävelyä + illalla kuntosali 45 min. rauhallisesti pitkillä sarjoilla; juoksu alkaa tuntua nivelissä tottumattomalla, mutta pää sen sijaan kääntyy jo
Pe 11.3. päivällä 50 min. tosi reipasta kävelyä räntäsateessa + illalla kuntosali 50 min. ja kävelyä 25 min.; joka niveltä kolottaa ja jalat ovat aivan poikki; kuntosalin rentoutuslaite tuntuu oikeasti auttavan
La 12.3. ystävän synttäreillä syötiin rasvarieskaa ja täytekakkua, kaupan kautta kotiin 2 km kävellen ja ruokaa sulatellen
Su 13.3. juoksua ja kävelyä vuorotellen yht. 55 min. ystävän kanssa jutustellen, teho reippaasta kohtuukovaan; eilinen lepo oli tarpeen, nyt taas jaksaa
Ma 14.3. eka työpäivä loman jälkeen; kai silloin on oikeutettu pitämään vapaata liikunnasta…?
Ti 15.3. painonhallintaryhmässä n. 50 min. reipasta sauvakävelyä, jutustelua ryhmässä ja punnitus

Kahden viikon aikana 11 treenikertaa, 7 eri lajia. Mielestäni se on aika paljon, minulle. Jollekin muulle se on pikkujuttu. Normaalitahti minulla on 2–3 krt viikossa sauvakävelyä, juoksentelua tai kuntosaliharjoittelua (joskus jotain muuta).

Kaloreita kului noissa treeneissä yhteensä n. 4200 kcal eli kahden kokonaisen päivän energian peruskulutuksen verran kohtuullisen keveää työtä tekevällä henkilöllä. 

Mitä noilla kaloreilla sitten saa?
500 kcal vaje peruskulutuksessa  per päivä laihduttaa n. 500 g viikossa. Tuosta kahden viikon aikana liikunnalla kulutetusta kalorimäärästä riittää siis vajetta (korjatkaa, jos olen väärässä) 8,4 päivälle. Ts. jos olisin syönyt normaalin peruskulutuksen verran kaloreita päivässä (siis vähentämättä ruoan kalorimäärää), minun olisi pitänyt laihtua reilussa 8 päivässä kokonaista 500 g.

Jo vain siinä herää kysymys, että kannattaako rehkiminen…
Vastaus on sekä kyllä että ei.
- Jos haluaa laihtua ilman ruokavalion muutosta pelkästään liikuntaa lisäämällä, saisi juosta vuorokauden ympäri. Ja siinähän ei ole mitään järkeä. Tai no… 2 tuntia kuntosalilla rankkaa treeniä tai 1-1,5 tuntia tosi reipasta kävelyä/juoksua päivässä ajaisi minulla saman asian nykyisellä paino- ja kuntotasollani.
- Jos taas haluaa laihtua pelkästään ruokavaliota muuttamalla, paino kyllä laskee eikä tarvitse rehkiä, mutta kunto ei myöskään kasva.

Summa summarum…
- jos vähennät ruoan kaloreista 500 kcal peruskulutuksen määrästä per päivä,  laihdut n. 500 g viikossa
- jos liikut lisäksi reippaasti 60 min. esim. 3 kertaa viikossa, voit joko syödä liikkumasi kalorimäärän verran enemmän tai käyttää ainakin osan kaloreista tehostamaan painonpudotusta
- lisäämällä liikunnan osaksi painonhallintaa jaksat paremmin päivittäisissä askareissasi
- lisäksi liikunta tehostaa aineenvaihduntaa ja lihakset kuluttavat levossakin enemmän energiaa kuin rasvakudos, joten kannattaa muuttaa rasva lihaksiksi liikunnan avulla

Kalorilaskurin avulla
voi laskea peruskulutuksen, ”laihdutusvajeen” ja liikunnan kalorit sekä suunnitella monipuolisen ruokavalion tukemaan painonhallintaa ja pitämään yllä terveyttä laihduttamisen aikana.

Ja sitten siihen painonhallintaryhmän tapaamiseen…
Kerroin tämän tekstin alussa, että opin ryhmätapaamisessa jotain uutta itsestäni.

Paino oli suunnilleen ennallaan (itse asiassa se oli pudonnut n. 800 g eli tuon maaliskuun liikuntarysäyksen tuoman kalorivajeen verran), mutta  rasvaprosenttini oli noussut edelliseen punnitukseen verrattuna. Muuta syytä en siihen keksi kuin sen, että olen syönyt paljon juustoa. Aktiivisen painonpudotuksen aikaan vähensin juuston minimiin ja söin sitä erittäin harvoin, mutta viime aikoina juustoa on kulunut reippaasti. En juurikaan syö pullaa, tuskin koskaan karkkia tai suklaata, mutta juustoa on mennyt senkin edestä.

Ryhmänohjaaja kysyi, halusinko laihtua. Hetken miettimisen jälkeen vastasin epävarmasti: En. Ja niin se on tainnut olla jo pitemmän aikaa, vaikka en sitä ole tiedostanut. Syön suht terveellisesti, vilkuilen kalorilaskurista, että paino ei pääse nousemaan nykyisestä, liikun pitääkseni yllä ja kasvattaakseni kuntoa. Mutta toiminko laihtuakseni? Rehellisesti täytyy sanoa, että en. Vaikka minulla edelleen on reippaasti ylipainoa, olen tuntenut oloni keveäksi ja ollut tyytyväinen olooni. En ole kokenut tarvetta pudottaa painoa.

Joka tapauksessa lupasin laihduttaa 12.6. mennessä 6 kg. Se ei ole mahdoton tavoite, pikemminkin maltillinen. En aio stressata itseäni lupaamalla liikoja, mutta tuon verran voin luvata. Ja onhan painon pudottaminen toki järkevää jo ihan terveydenkin kannalta. 

Tämän tekstin otsikko oli interventioita. Tein alitajuisen intervention triplaamalla liikuntamääräni kahden viikon aikana tavanomaiseen verrattuna. Halusin nähdä, mitä jaksan tehdä ja pystynkö tekemään kohtuukovan treenin kahdesti päivässä. Myös ryhmänohjaaja teki intervention laittamalla minut ajattelemaan, haluanko pudottaa painoani ja lupaamaan tuon 6 kg:n pudotuksen, vaikka olin juuri todennut, että en ole halunnut pudottaa painoani.  
Ääneen lausuttuna asiat saavat uuden merkityksen, niistä tulee todellisia.

Pitäkää mielessä 12.6. Kerron silloin, olenko pystynyt pitämään lupaukseni.

Tsemppiä teille muillekin, jotka mietitte näitä samoja asioita.

6 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista asiaa alusta loppuun. Vaikeinta se on tosiaan a. tietää mitä haluaa ja b. haluta mitä tietää eli panna tuumat teoiksi. Upea liikunnallinen pariviikkoinen takana. Onneksi olkoon. Omalla kohdalla olen tuon puolen kilon viikkovaudin painonpudotuksessa havainnut varsin realistiseksi ja kohtuullusen helpoksi pitää käytännössä toiminnassa. Pidetäänpä mielessä 12.6.!
    MerjaUk

    VastaaPoista
  2. Näin se juuri on. Ei ole helppoa, ei.

    VastaaPoista
  3. Kommentti Paulalta EL Control-ryhmästä:
    Tietyn sukulaissieluisuuden huomasin itsestäni lukiessani blogiasi. Siispä jokunen interventio.
    Vaikka paino on junnannut paikallaan jo vuoden päivät, alitajunta tekee hyökkäyksen mukavuusalueen rajoja siitääkseen. Haluanko todella laihtua? Tekee mieli vastata itselleni rehellisesti: no ei se nyt enää niin välttämätöntä ole, koska olo on paljon parempi kuin aloittaessani Easy Life 2 -ryhmässä kauan sitten. Ulkonäköpaineet eivät ole enää olleet motivaatiolähteenä aikoihin. Mutta kun Merja kerroit kaikenlaisista nivel- ym. vaivoista, sain herätyksen taas kerran. Tosiasia on että tämmöisen liikakuorman kantaminen(BMI vieläkin 31,6 12 kilon pudotuksen jälkeen)tuntuu joka päivä varpaissa asti. Jonkinmoinen kotisokeus hirttyy päälle, kun tilanne on jo merkittävästi korjautunut. Ehkä se on myös taisteluväsymystä. No, joka tapauksessa: Merjan tavoitteenasettelu antoi minulle potkua kesäkuuta ajatelleen. Tavoitteeni uudistan tässä: liikuntapäiväkirja kuten Merjan blogissa; kalorilaskuri; BMI alle 30:n (siihen on noin 5 kg.
    "Sanottu sana on ammuttu nuoli." Katsotaan, päteekö sanonta.

    VastaaPoista
  4. Hyvältä kuulostaa, Paula! Kyllä se niin on, että ylipaino tuntuu minullakin nivelissä, etenkin nyt, kun olen lisännyt liikuntaa tuntuvasti normaalista. Olin eilen venyttelyssä ja totesin, että voipi olla, että osa polviongelmista johtuu liian kireistä lihaksista. Eli venyttely on minulle yksi suuri kompastuskivi. Se vain on niiin tuskallista... Mutta jos istuisi lattialle joka ilta ja vaikka iltauutisten ajan venyttelisi, niin jo vain notkistuisi.

    Onpa kiva saada tsemppikaveri omasta ryhmästä! Meillä on siis molemmilla tähtäimessä 12.6., sinulla -5 kg ja minulla -6 kg. Keinothan meillä on ja tavoitekin selvillä. Joten eikun menoksi!

    t. Merja FIN

    VastaaPoista
  5. Merja FIN, kannattaa miettiä noita lihaskireyksiä minunkin. Parin viikon liikuntatauko on tehnyt tehtävänsä: tänään palattuani liikuntaryhmiin totesin kaameat kireydet joka puolella kroppaa - reidet, selkälihakset, varpaatkin, olkapäät ja hartiat. Kipu jalkaterissä oli uskomaton. Uskon kuitenkin myös, että pelkän kireyden poistuminen ei auta. Jospa sittenkin syyt löytyvät myös painopuolelta. Taakka on ollut pitkäaikainen. Minulla tietysti ei ikäkään tilannetta paranna. JOten - töitä on tehtävä. Tuli muuten hieno fiilis päivän liikuntapyrähdyksen jälkeen. Elämä voittaa taas, kun flunssan hellitettyä uskalsin palata areenalle. - muuten, tiistain punnituksen jälkeen (- 1 kg) on ollut itsetuntoinen olo. Pitkään aikaan een ole kokenut mitään näin positiivista ;D
    Eteenpäin siis! Paula O

    VastaaPoista
  6. Onnittelut kilon pudotuksesta! Siihen on tarvittu n. 7000 - 8000 kalorin kulutus. Ei mikään pikku juttu. Sinnikäs olet! Ja ensi viikonloppuna siirretään kellot kesäaikaan eli aurinkoa päin mennään, monessa asiassa :-D

    t. Merja FIN
    p.s. Merja UK lähettää sinulle tsemppiterveisiä :-)

    VastaaPoista