28.9.2011

Ei kahta ilman kolmatta...

1. Kaksi viikkoa sitten menetin rakkaan Viivi-kissani.  2. Seuraavana päivänä löytyi hampaasta suuri reikä, joka paikattiin. 3. Maanantaina jouduin viikon mittaiselle antibioottikuurille. Jokohan tämä riittäisi tällä erää?

Lääkekuurin aiheutti kotipeto-Leevi, joka iski lauantaina hampaansa kämmenselkääni melkoisella voimalla. Leevi makoili tyytyväisenä vatsani päällä kehräten silmät puoliummessa. Silittelin sitä ja näin, kuinka kissan silmät yhtäkkiä revähtivät suuriksi. Mitään en ehtinyt tehdä, kun käsi oli jo kissan hampaissa.

Pistosta tuli aika syvä, ja vaikka kuinka pesin ja desinfioin, tulehtuihan se kuitenkin. Kämmenselkä oli kosketusarka ja hieman turvoksissa, ja punoitus levisi melkein koko kämmenpöytään. Työterveyshuolto ystävällisesti ahtoi minut olemattomaan väliin lääkärin vastaanotolle ja sain antibioottikuurin. Lääkäri totesi, että ei ole märkää ihon alla, mutta seuraavana aamuna pistokohdassa oli melkoinen paukama.

Päätin, että sairaalaan en mene (kuten kävi kaksi vuotta sitten, kun Leevin purema sai antibiooteista huolimatta aikaan ikävän imusuonentulehduksen ja olin neljä päivää antibioottitiputuksessa), ja otin käyttöön vanhanajan kotikonstit: parsinneulan ja tulitikut.

Desinfioin neulan tulessa, rappasin pistokohdan auki ja puristelin märkää ulos. Voitte uskoa, että ei ollut ihan kivutonta hommaa. Sitten desinfiointi ja bakteereja tuhoava laastari päälle. Sama homma uudelleen, kun reikä meni umpeen. Nyt tulehdus on selvästi rauhoittumassa, kiitos antibioottien ja kotikonstien.

Miksi kissa puree? tuntuu olevan aika monen kissanomistajan kysymys. Sitä minäkin kysyin Googlelta ja löysin monenlaisia vastauksia, joita Whiskasin KissaWiki tarjosi ehkä eniten. "Leikkimishepuli" tai "hellyysaggressio", siitä lienee kyse. Syynä todennäköisesti se, että henkilö, jolta Leevin aikoinaan (allergian vuoksi) sain, oli ottanut kissan pentueesta liian varhain. Hän oli ajatellut, että voisi sillä tavoin kasvattaa kissasta mieleisensä. Luulo oli väärä. Emo on se, joka kasvattaa, ja muiden pentujen kanssa leikkiessään kissa oppii leikin rajat.

Tulleessan minulle Leevi oli mahdottoman villi, roikkui koko ajan kiinni käsissä ja jaloissa ja puri sekä kotiväkeä että vieraita. Leevi on nyt 5-vuotias. Pureminen on hävinnyt lähes kokonaan, mutta toisinaan tulee tuo "hepuli", joka yllättää ja käy kipeää.

Miten puremisen saisi kuriin? Leevi pelkää autojen ja mopojen lisäksi vain Samariinia ja inhoaa vesisuihkua ja käsivoidetta. Sivelemällä tuoksuvaa käsivoidetta sähköjohtoihin sain Leevin aikoinaan lopettamaan johtojen pureskelun. Autoa ja mopoa ei voi pitää sisällä (ei niitä tosin olekaan..), joten taidanpa turvautua suihkepulloon, käsivoiteeseen ja Samariiniin...

Liikunta vk 38:
Viikonvaihteen flunssaoireet onneksi hävisivät.
- Tiistaina kävelin akvarellikurssille ja takaisin (3 km / 30 min.)
- Keskiviikko- ja torstaiaamuna yllätin itseni käymällä kuntosalilla ennen töihin menoa. Ke-aamuna väsymys oli valtava, mutta to oli jo paljon helpompi.
- Perjantai-iltana kävin ystäväni kanssa syömässä elämäni suurimman hampurilaisannoksen Scandic-hotellin Movie Diner -ravintolassa (tutkimme oululaisia ruokapaikkoja, ehkä siitä tulee joskus blogi...).
- Lauantaina reippailin Hupisaarille ja kiipesin puuhun (Kiipeä puuhun -viikko), kävin hautausmaalla istuttamassa kanervia ja kävelin pitkin ja poikin kaupunkia. Kävelyä tuli yht. 3,5 t ja olin todella väsynyt kotiin päästyäni. Raitisilmamyrkytys? La-iltana Leevi sitten käytti hampaitaan...
- Sunnuntaina käsi oli tosi kipeä, eikä kuntoilu maistunut.

Vk 39: 
Ma menin lääkäriin ja sain jämäkät antibiootit. Tulin siihen tulokseen, että kun on lääkekuurilla ja käsi märkii, ei ehkä ole viisasta rehkiä. Nyt tilanne on kuitenkin jo parempi, joten jospa huomenna ainakin lenkille, jos säät sallivat.

Näillä jaksaa!      
MerjaFIN
p.s. tämän muhkean kuvan on ottanut
hampurilaisateriakaverini

26.9.2011

Viikon kuva. Picture of the week.

Vk / week 38 / 39

Oulu, Finland + 13 C
Pilvistä, aurinkoista, sateista / Cloudy, sunny, rainy



Vk 38 oli "Kiipeä puuhun!" -viikko. Minä kiipesin tähän :-) /
Week 38 was "Climb a tree!" -week. I climbed this one :-)




 Week 38/39

Llandudno, Wales, UK
Partially cloudy, sunny intervals, light rain
+19 C




21.9.2011

Kiitos blogeista!

Lueskelin jälleen blogilistallamme olevia ja tämän blogin seuraajien tekstejä. Kylläpä oli ilahduttavaa ja innostavaa. On niin mukava, kun jokaisella on se oma ideansa ja näkökulmansa. Ne rikastuttavat myös muiden elämää. Toivottavasti joku saa jotakin myös tästä kahden Merjan blogista. Jos ei muuta niin ainakin sen, että vaikka ei aina mene ihan putkeen, niin yritys on kova :-D



MerjaFIN
p.s. aika kiva tämä bloggerin uudistus, joka tarjoaa suoraan uusimmat blogipäivitykset, kun kirjautuu blogiin

18.9.2011

Syy vai tekosyy?

Viikon 37 suunnitelma ja sen toteutuminen:
ma 12.9. lepo -> ja sitä se oli
ti 13.9. akvarellikurssi -> pyöräilin kurssille 1,5 km ja talutin pyörän takaisin 1,5 km
ke 14.9. sauvakävely 60 min. -> kävelyn sijasta itkin illan, kun Viivi-kissa yllättäen jouduttiin nukuttamaan pois
to 15.9. kuntosali -> töissä oli vaikea keskittyä hommiin; töiden jälkeen kävin hammaslääkärissä turruttamassa poskeni (iso reikä paikattiin); illalla olo alkoi kaikin puolin helpottaa; en silti halunnut lähteä salille
pe 16.9. lepo (kyläilyä tiedossa, ehkä hieman viiniä ja naposteltavaa) -> kylässä rentoutumassa
la 17.9. kuntosali -> pitkään soviteltu reissu Haaparannan Ikeaan toteutui vihdoin; 4 tuntia shoppailua Ikeassa ja muualla, saman verran meni aikaa matkoihin; kotimatkalla alkoi jäseniä särkeä, illalla väsytti ja lämpö pyöri 37 tienoilla - flunssa tulossa? En mennyt salille.
su 18.9. sauvakävely 45 min. -> pää on tokkurainen, reisiä väsyttää pelkkä kävely -> en uskaltautunut kuin kahdelle kävelylenkille Leevi-kissan kanssa

Viikko 38:
En tee liikuntasuunnitelmaa ennen kuin näen, mihin suuntaan flunssayritys menee.

Syy vai tekosyy?
Jos ihminen olisi kuollut yllättäen, minulla olisi sosiaalinen lupa surra. Sen ymmärtäisivät kaikki. Kun eläin kuolee, sen aiheuttamaa surua eivät kaikki ymmärrä. Sehän on vain eläin, ei ihminen. Kissa, joka on kehrännyt sylissäsi, hieronut päätään poskeasi vasten, teroittanut kyntensä huonekaluihisi, repinyt vessapaperirullasi hajalle, juossut villisti lelun perässä, jutellut sinulle omalla kielellään 12 vuoden ajan ei ole "vain eläin". Se on rakas perheenjäsen, jonka poismeno ei ole yhdentekevää. Puolet puhekavereistani on poissa. Koti on paljon hiljaisempi kuin ennen, ja Leevi-kissa tarvitsee enemmän aikaani, kun sen leikki- ja tappelukaveria ei enää ole.

En suostu tuntemaan syyllisyyttä siitä, että en ole jaksanut ajatella kuntoilua viime päivinä. Voiko suru olla suurempi kuin tiedän? Voiko se jopa alentaa vastustuskykyä niin, että flunssa iskee? En tiedä. Sen tiedän, että minulla suru saattaa aiheuttaa fyysisiä oireita. Kun aikoinaan kuulin työkaverini kuolemasta, en itkenyt, vaan ihmettelin, että miten niin kävi. Yhtäkkiä minua alkoi huimata ja jalat pettivät alta. Järkytys iski jäseniin. Alitajuntaa ei voi paeta. Tavalla tai toisella se saa elimistön reagoimaan tapahtumiin. Parempi siis surra tietoisesti.


Syy, ehdottomasti.

MerjaFIN

14.9.2011

Hyvää matkaa!

Hyvää matkaa paremmille hiirenmetsästysmaille, Viivi ihanaiseni.

 Viivi 23.6.99 - 14.9.11

12.9.2011

Näin meni ja eteenpäin

Lupasin kertoa, miten pysyin viime viikolla suunnitelmissa. Näin se meni:
Paino: - 600 g - jeee...
Liikunta - suunniteltu -> toteutettu:
ma 5.9. verenluovutus eli ei kuntoilua, vaan lepäilyä ja nesteytystä -> juuri näin
ti 6.9. akvarellikurssi eli ei kuntoilua mahdu tällekään päivälle -> jep, maalailua 2½ tuntia
ke 7.9. sauvakävely 45 min. -> sk 41 min. (matka loppui kesken...) - tosi reipasta
to 8.9. kuntosali -> ks 50 min.
pe 9.9. sauvakävely 60 min. -> pyöräilyä 12 km reippaasti (tuumin, että saa riittää tälle päivälle)
la 10.9. lepo -> älytöntä lepäämistä - nukuin melkein koko päivän - väsytti armottomasti
su 11.9. kuntosali -> reipasta kävelyä 2 x 2,3 km (kylään ja takaisin) + kuntosali 50 min.

Ei kovin huonosti :-) Lisäksi pienempää asiointipyöräilyä ja -kävelyä edes takaisin.

Ja ei kun eteenpäin. Tarkoitus on lisätä muitakin lajeja ohjelmaan, mutta teen nyt näitä peruskuntojuttuja vähän aikaa.

Viikon 37 suunnitelma näyttää tältä:
ma 12.9. lepo
ti 13.9. akvarellikurssi
ke 14.9. sauvakävely 60 min.
to 15.9. kuntosali
pe 16.9. lepo (kyläilyä tiedossa, ehkä hieman viiniä ja naposteltavaa)
la 17.9. kuntosali
su 18.9. sauvakävely 45 min.

Tsekataanpa tilanne taas ensi viikolla. Mukavia sadekelejä näyttää olevan tiedossa...
MerjaFIN

                

10.9.2011

Viikon kuva. Picture of the week

Leevi-kotipeto syö sieniä /
Leevi the home beast is eating mushrooms
Vk / week 36
Oulu, Finland + 20 C

Ihania kesäpäiviä syyskuussa! /
Wonderful summer days in September! 
Näkymä yli kaupungin Puolivälinkankaan vesitornista /
View over the city from the water tower
 

















Week 36
Midlands, UK
+ 23
Partly cloudy

7.9.2011

Syksyn suunnittelua

Syyskuu tuli, mutta onneksi lempein ilmoin ainakin näin aluksi.

Syksyn suurin jännityksen aihe on, löytääkö MerjaFIN itsestään sen parin vuoden takaisen puhdin, jonka avulla putosi 30 kg. Takaisin on tullut 10 kg ja se pitäisi saada pois ja vielä reippaasti senkin päälle.

Tiistaina olisi ollut EasyLife Control -ryhmä, mutta minulla alkoi akvarellikurssi, joten en päässyt ryhmään. Maalauksesta ei voi olla pois kuin aivan pakosta, sillä jos ryhmän koko pienenee jäsenten poissaolojen takia alle tietyn määrän vaikka vain kahdella kerralla, ryhmä lakkautetaan, eikä rahoja makseta takaisin.  Raakaa on…

Ennakkotehtävänä ELC-ryhmään oli tavoitteiden asettaminen syksylle. Tässä minun tavoitteeni:
painoni putoaa n. 3 kg / kk eli joulukuussa painan 12 kg vähemmän kuin nyt.  Tekisi mieleni sanoa kunnon urheilijan tavoin:  Parhaani teen ja katsotaan sitten mihin se riittää. Mutta jotenkin tuntuu, että tuossa lausahduksessa on luovuttamisen makua, joskaan urheilijat eivät sitä varmasti tarkoita. Jos aikoo voittaa, on uskottava, että pystyy siihen. Toistaiseksi minä olen vain lepsuillut, antanut kesän kulua ja kilojen karttua.

Mutta muutos on jo alkanut. Kokkasin valkosipuli-juureslaatikkoa ja riisi-tonnikalavuokaa su ja ma ja laitoin pakkaseen lounasrasioiksi. Laitoin myös reseptit Kalorilaskuriin, josta ne ovat näppärästi lisättävissä päivän ruokalistaan.  Ravintosuunnitelma on selvä: monipuolisesti monenlaista ja sitä, mistä tykkään, sillä muuten hommasta ei tule mitään.

Viikon liikuntasuunnitelma (ja sen poikkeukset):
ma 5.9. verenluovutus eli ei kuntoilua, vaan lepäilyä ja nesteytystä
ti 6.9. akvarellikurssi eli ei kuntoilua mahdu tällekään päivälle
ke 7.9. sauvakävely 45 min.
to 8.9. kuntosali
pe 9.9. sauvakävely 60 min.
la 10.9. lepo
su 11.9. kuntosali

Katsotaan ensi viikolla, miten suunnitelma toteutui.

Nautitaan leppeistä ilmoista - reilun kuukauden päästä meillä voi jo sataa lunta…

MerjaFIN