Maaliskuu tuo kevään

Odotan aina innolla maaliskuuta. Kun Oulun alueen hiihtoloma alkaa vk 10, siirtyy myös aurinko kerralla uudelle vaihteelle. Hiihtolomalla kävin sauvakävelyllä joka päivä. Ihanaa! Viikoilla kävely on jäänyt vähemmälle, mutta viikonloppuisin olen kävellyt joko sauvojen tai kavereiden ja kameran kanssa erinäisiä kilometrejä. Viimeksi tänään kiersimme 5 km lenkin kamera kaulassa tai taskussa.

Earth Hour oli eilen 23.3. klo 20.30-21.30. Sammutin valot, mutta jätin tietokoneen ja tv:n päälle (hyi, minua!). Lisäksi uuni oli päällä, sillä olin liian myöhään ennen h-hetkeä aloittanut ruoan laiton, enkä voinut sammuttaa uunia. So what? ajattelee moni. Kyse on periaatteesta. Jos edes pienen hetken verran voisi säästää energiaa. Pienistä puroista isot virrat muodostuvat. Kyse on valinnoista.

Pääsiäisenä siirrymme kesäaikaan ja valoisa aika lisääntyy tunnilla illasta, mistä olen iloinen. Valo antaa energiaa. Onneksi meillä on pitkä valoisa aika ja yötön yö. En kadehdi niitä, joilla kevät alkaa aikaisin, kunhan vain saan pitää tämän puolivuotisen valon!

MerjaFIN

Aurinko innoitti myös Leevin nuuskimaan kevättuoksuja.

Likat lenkillä

 

Eilen se sitten oli, Likkojen lenkki. Olimme työporukalla mukana: osa käveli 2,8 km, osa juoksi 7,5 km ja osa käveli 7,5 km. Minä kuuluin vm. porukkaan kävelysauvoineni.

 
Lenkki lähti Raatin urheilukentältä ja kiersi Oulujoen rantaa Toppilansaaren asuntomessualueen taakse ja sieltä Nallikarin uimarannan reunamille, josta Pikisaaren läpi ja kirjaston ja teatterin välistä takaisin Raattiin.





Aikaa kului 1 h 24 min. - eikös se tarkoita keskimäärin n. 5,5 km tuntivauhtia? Nallikarissa oli juottopiste, josta sai mehua ja vettä.






Raatin kentällä sai lenkin päätteeksi yllätyskassin (jossa oli mm. kirja) ja mukavan kenttälounaan: pastasalaattia, karjalanpiirakan, jogurttia, suolapähkinäpussin ja kivennäisvettä. Olin syönyt aamupalan puoli kahdeksan maissa ja seuraava ateria olikin tuo kenttälounas kolmen tienoilla, joten kyllä ruoka maistui!

Osa työporukastamme jäi kuuntelemaan Juha Tapiota ja Paula Koivuniemeä. Minä kävelin noin kilometrin matkan kotiin uupuneen hitaasti, kävelysauvoja ja yllätyskassia kanniskellen. Palautuminen vaati suihkun, istumista auringossa omalla terassilla jalat tuolille nostettuina, hyvää dekkaria lueskellen ja valkoviinilasillista nautiskellen. Vaati hieman tahdonvoimaa vaihtaa kissankestävä kotiasu kaupunkikelpoiseen ja kävellä viiden minuutin matka hotelli Arinaan, jonka saunaosastolle työporukallemme oli varattu sauna  ja iltapala. Aivan ihanaa pestopäällysteistä patonkia, salaattia ja pekonikiusausta sekä tietysti asianmukaiset saunajuomat. Osa jaksoi vielä iltakymmeneltä suunnistaa ravintola Tähteen Likkojen lenkin virallisille jatkoille, joiden solistina oli Suvi Teräsniska. Minä raahauduin kotiin, yritin katosa tv:tä, mutta nukahdin.

Suomalaisen Merjan viikonloppu oli erinomaisen miellyttävä ja vivahteikas. Pe-la sain nauttia siskoni yökyläilystä, la viipotettiin koko päivä Likkojen lenkin tunnelmissa ja su Suomessa visiitillä oleva MerjaUK pistäytyi syömässä MerjaFIN:n luona.

Olipas mukava viikonloppu!
MerjaFIN