Kesä tuli, kesä meni, mutta minkäs teet...

Muistaako joku tuota laulua, josta tämän päivityksen otsikko on lainattu? Yritin etsiä tuubista, mutta en löytänyt. Vanha kipale, mutta totta alkaa sekin olla pikkuhiljaa: kesä on kääntymässä syksyyn. Tervapääskyt lähtivät tällä viikolla, salaa, kuten aina. Parveilivat alkuviikosta huolestuttavasti ja eräänä aamuna ne vain olivat poissa. 

Kesään on mahtunut monenmoista ja kaikenlaista. Liikuntapuoli on hoitunut lähinnä pyöräilyllä ja kävelyllä, mutta vähitellen kuntosalikin on palaamassa ohjelmistoon. Kun vain jaksaisi nousta aamulla ajoissa! Olen onnettoman aamu-uninen, enkä aina kuule kännykän herätystä. On minulla toinenkin herätyskello, mutta saatan kulkea huoneen poikki sammuttamaan sen, mutta en muista asiasta mitään. Saa siinä sitten treenikaveri herätellä aamusalille - meillä kun on tavoitteena käydä salilla 2-3 krt viikossa ennen töihin menoa. Keväällä se onnistui aika hyvin, mutta nyt loman jälkeen on lieviä käynnistymisvaikeuksia. Mutta eiköhän se siitä, pikkuhiljaa.

Kesä on kulunut aika lailla harrastusten parissa. Olen ollut maalauskurssilla, kirjoittajakurssilla ja valokuvauskurssilla, harrastanut maakuntamatkailua, ollut piknikeillä ja tavannut ystäviä. Olen myös lievästi muuttanut negatiivista suhtautumistani jazz-musiikkiin - kiitos sisareni, joka raahasi minut Kalottijazz & Blues -tapahtumaan Tornioon. Melodinen jazz on musiikkia, josta ehkä sittenkin pidän. 

Pidin myös viime kesän tapaan lomapäiväkirjaa, jotta muistaisin, mihin ne kesä- ja lomapäivät oikein kuluvat. Tänä kesänä päätin, että lähden mukaan kaikkeen mahdolliseen ja jätän vaatekaappien siivouksen, paperien järjestelyn, mattojen pesun ynnä muun "pakko-tehdä-lomalla"-toiminnan sivuun, jos muuta ilmenee. Ja sitähän ilmeni. Ei ole lomapäiväkirjassa montaa päivää, jolloin olisin vain ollut koko päivän kotona ketään tapaamatta. Ja näin on hyvä. Ihana loma, ihana kesä, kertakaikkiaan! Suosittelen! Kaappeja voi siivota ja mattoja pestä myös sateisina syyspäivinä.

Toivottavasti elokuussa on lämpimiä iltoja. Toivottavasti syksy on kuulas ja kuiva. Toivottavasti aamut ovat autereisia ja illat täynnä värikkäitä auringonlaskuja. Toivottavasti jaksan huomenaamulla nousta ajoissa ja olla salilla klo 7.30. Toivottavasti kuntosalin kahviautomaatti ei ole rikki, vaan saamme treenikaverini kanssa nauttia ansaitut kahvit treenin jälkeen.

Tsemppiä loppukesään - mitä sitten teetkin!

t. MerjaFIN

Jatkoaikaa...

No niin... oikeassa olitte, te epäilijät: 10 kg laihdutus ei onnistunut. Lihoin pääsiäisestä kaksi kiloa ja sain siitä pois 3 kg, joten tulos on plus miinus nolla... MerjaUK:n kanssa annoimme itsellemme jatkoaikaa. Kyllä se siitä!

Mutta en ole ollut toimettomana kesän aikana kuitenkaan. Kuntosali ei ole kiinnostanut, mutta kävelyä ja pyöräilyä on tullut joka viikko ihan mukavasti juhannusviikkoa lukuun ottamatta. Listaan on otettu toiminnot, joissa hiki on virrannut ja syke noussut eli toiminnolla on ollut merkitystä kunnon kohottamisen kannalta.

Tässä lyhyt kooste:
Vk 23: sauvakävely x 4 + pyöräily x 1
Vk 24: kävely x 4
Vk 25 (juhannusviikko): hyötyliikunta x 1
Vk 26: hyötyliikunta x 2 + kävely x 2 + pyöräily x1
Vk 27: pyöräily x 3 + kävely x 1 + hyötyliikunta x 2
Vk 28: pyöräily x 2 + kävely x 3 + hyötyliikunta x 1
Vk 29: kävely x 3 + pyöräily x 3

Kävin myös Ranuan eläinpuistossa katsomassa jääkarhunpentua :-)

Mukavaa kesän jatkoa! Elokuussa meidän työporukka osallistuu Likkojen lenkille!
MerjaFIN

Zumbaa - zaza...

Tänään oli sitten se lievällä kauhulla odotettu elämäni ensimmäinen täysimittainen zumba, 55 min. hikeä ja huohotusta. Viileä sali oli alussa ihana, mutta kun lopetti seisomisen, hikeä puski kuin saunassa. Onneksi väkeä oli sen verran vähän (kiitos kesälomien ja -kelien), että takarivistä näki hyvin korokkeelle, jolla ohjaaja zumbasi. Tuijotin koko tunnin ajan ohjaajan liikkeitä ja yritin tehdä perässä. Jalat alkoivat jo ihan kivasti totella - käsistä en puhu mitään, sillä en niitä juuri käyttänyt... yksi asia kerrallaan. Zumba oli siis positiivinen kokemus. Kiitos jumppakaverilleni, joka minut sinne houkutteli!

Yritin etsiä netistä linkkiä teemalla hikolu-liikunta-aineenvaihdunta, mutta en löytänyt tyydyttävää. Olen aina ollut kova hikoilemaan. Kädet ovat aina yleensä kosteat ja lämpimät, samoin jalkapohjat. Hikoilen siis normaalistikin keskimääräistä enemmän. Kasvot punoittavat jo pelkästä liikunnan ajattelemisesta. Olen kuullut sanottavan, että runsas hikoilu liikunnassa on hyvä merkki, ja mitä enemmän liikkuu, sitä paremmin saa hien pintaan eli aineenvaihdunnan vilkastumaan. Onko näin? Kuka tietää? Minun pitäisi, sillä olen erilaisissa yhteyksissä lähes koko elämäni ollut liikuntaan liittyvien asioiden kanssa tekemississä. Mutta enpä nyt vain tiedä, mitä nykytutkimus asiasta sanoo. Linkkivinkkejä siis otetaan vastaan :-)






Edellisessä päivityksessä mainitsin terassikukkien hankinnan. Kävelin toissapäivänä naapurini kanssa 3 km päähän Aleniuksen puutarhalle ja ostin sekalaisen seurakunnan kukkasia. Palatessa piti istahtaa Sokeri-Jussin terassin varjoissa kuumuutta paossa. Ei sitä nyt itseään sovi helteessä läkähdyttää :-)

Eilisiltana teimme samaisen naapurini kanssa piknikin Kiikelin rantaan, jossa valokuvasimme ja maalasimme näkymää Pikisaareen, joimme kahvia ja söimme eväitä. Kyllä oli mukavan rentouttavaa.

Rentoutukaa tekin! Tehkää juuri sitä, mitä haluatte, jos suinkin elämä antaa myöten. Aina se ei anna.

Mukavaa heinäkuuta!
MerjaFIN