Back on track - takaisin ruotuun

Kartalla jälleen, pitkästä aikaa!

Olemme treenikaverini kanssa käyneet huhtikuun puolivälistä alkaen kuntosalilla 3 x viikossa. Parina viikkona käyntejä on työesteiden tai sairastumisen tms. takia ollut vähemmän, mutta aika hyvin olemme ruodussa pysyneet. Eli haluttomuudesta johtuvia poissaoloja ei ole ollut. Treenipäivät ovat olleet ma, ke, pe ja ajanakohta aamulla ennen töihin menoa. Treenien pituus on ollut 30-45 min. riippuen päivän kunnosta yms.

Iloinen yllätys oli, että vaikka edellisestä yhtäjaksoisesta kuntosalikaudesta oli lähes vuosi aikaa, pystyin aika pian nostamaan painot vuoden takaisiin lukemiin ja korkeampiin. Nyt olisi kai aika vaihtaa laitteita, vaikka en aivan samoilla ole joka kerta tehnytkään. Lisäksi aion kokeilla jälleen inhokkiani kinesistä, johon lainaan erään ystäväni tehokasta treeniohjelmaa. Kuntosalin lisäksi muu liikunta on ollut lähinnä kävelyä ja pyöräilyä, mutta ensi viikolla sauvakävely palaa ohjelmaan pienen tauon jälkeen. Myöhemmin on tarkoitus aloittaa jälleen pace, bodypump ja bodybalance. Siinäpä ne suosikkini sitten ovatkin.

Vaikka kunto alkoi kohota, en saanut hillittyä syömistäni. Paino putosi välillä ja nousi taas takaisin. Kierteen katkaisemiseksi pidin viime viikolla Nutrilett-viikon. Tavoitteena oli 7 päivän kuuri, mutta päätin ottaa päivän kerrallaan. Nimittäin edellisellä pussipaastokerralla sain ikäviä rytmihäiriöitä, enkä halunnut niitä uudelleen. Mutta tämä kerta meni nappiin, ei oireita eikä heikotuksia, enkä sortunut kertaakaan mihinkään ylimäärääiseen naposteluun. Vain Nutrilett-pirtelöitä ja -smootheja, sitruunavettä, teetä ja kahvia. Kaiken kaikkiaan kuuri oli tällä kertaa jopa yllättävän helppo ja paino putosi viikon aikana peräti 5 kg. Kokonaispudotus vuoden alusta on vaatimattomat 7 kg, mutta tästä on hyvä jatkaa kevennetyin eväin. Tällä kertaa maltoin myös olla syömättä itseäni koomaan heti kuurin päätyttyä :-)

Vastpainona fyysiselle toiminalle kävin ystävien kanssa valokuvausretkillä. Viikonloppuna oli upea auringonlasku ja kaunis kuutamo, jotka yritin napata kameralla.

Aurinkoisia treenipäiviä ja hyvää mieltä!
t. MerjaFIN

Pääsiäisretkiä

Upeat, upeat ulkoilusäät koko pääsiäisen ajan! Ei tullut hankittua suksia tänäkään vuonna, mutta onneksi ilman niitäkin voi ulkoilla. Kavereiden kanssa tehdyt valokuvauskävelyt ovat rentouttavia ja niihin sisältyvät eväshetket nautinnollisia.

Pääsiäisen liikuntasaldo:
to: 3,5 km kävelylenkki
pe: 9,5 km (3,5 t) valokuvauskävelyä meren rantamilla; sisältää eväskahvittelua
la: kaksi 4,2 km mittaista reipasta sauvakävelylenkkiä
su: eilisten lenkkien jäljiltä polvet olivat niin kipeät, että oli pakko levätä
ma: 6,4 km (n. 2 t) valokuvauskävelyä Oulujoen rannoilla; sisältää eväskahvittelua

 

Merenrannalla Äimärautiolla

 

Oulujoen rantamilla

Toivon meille kaikille häikäiseviä ulkoilukelejä!
MerjaFIN

Kuinkas sitten sattuikaan...

Hiihtoloma edessä, aikaa kuntoiluun ja vaikka mihin, jeee...

Alku meni hyvin:
la 3.3. sauvakävelyä 8 km
su 4.3. sauvakävelyä 4,5 km ja kävelyä 4 km
ma 5.3. sauvakävelyä 3,5 km
ti 6.3. luistelua 600 m
ke 7.3. sauvakävelyä 4 km ja kävelyä 3 km

Oikea polvi on vihoitellut jo jonkin aikaa, mutta olen siitä huolimatta käynyt lenkillä, koska ulkona on ollut niin ihana auringonpaiste. Luistelua on ollut vähemmän kuin toivoin, sillä treenikaverini on ollut sairaana enkä yksin uskalla kentälle. Kuka minut kampeaa ylös, jos kaadun? Tämäkin vähä on kuitenkin ollut mukavaa - horjuvaa, mutta mukavaa :-)

Vaan kuinkas sitten sattuikaan? Kun treenikaverini parani luistelukuntoon, minä en pystynyt edes kävelemään. Kipeytynyt polvi vääntyi maanantaina, kun ripustin pyykkiä kuivumaan. Minä käännyin ympäri, mutta jalka ei. Tuskallinen kokemus, mutta ei eka kerta. Kuitenkin kävin vielä ti luistelemassa ja keskiviikkona kävelyllä ja sauvakävelyllä. Sen enempää polvi ei kestänyt. Loppuviikon se onkin ollut niin kipeä, että olen joutunut käyttämään kävelysauvoja sisällä, jotta pääsisin edes liikkeelle. Lyhensin sauvoja sen verran, että niihin pystyi tukeutumaan jollain lailla. Lepoa, Voltaren-geeliä ja Buranaa. Siinä täsmälääkkeet. Nyt jalka on jo parempi, mutta ei sillä vielä lenkkeillä.

Onnuskelen nyt sitten ympäri asuntoa jääkaapin ja sohvan välillä. Onneksi Viasat tarjosi viikonlopuksi ilmaiset kanavat kaapelitalouksiin. On ollut kiva katsella tavallista enemmän elokuvia, joskin olen kaivannut lenkille aurinkoon. Mutta kyllä tämä tästä paranee, kun on ennenkin... toivottavasti :-)

Leijalautailua Nallikarin jäällä

Hmm...

Aurinkoisia kevätpäiviä!
t. MerjaFIN

Ei kahta ilman kolmatta...

1. Kaksi viikkoa sitten menetin rakkaan Viivi-kissani.  2. Seuraavana päivänä löytyi hampaasta suuri reikä, joka paikattiin. 3. Maanantaina jouduin viikon mittaiselle antibioottikuurille. Jokohan tämä riittäisi tällä erää?

Lääkekuurin aiheutti kotipeto-Leevi, joka iski lauantaina hampaansa kämmenselkääni melkoisella voimalla. Leevi makoili tyytyväisenä vatsani päällä kehräten silmät puoliummessa. Silittelin sitä ja näin, kuinka kissan silmät yhtäkkiä revähtivät suuriksi. Mitään en ehtinyt tehdä, kun käsi oli jo kissan hampaissa.

Pistosta tuli aika syvä, ja vaikka kuinka pesin ja desinfioin, tulehtuihan se kuitenkin. Kämmenselkä oli kosketusarka ja hieman turvoksissa, ja punoitus levisi melkein koko kämmenpöytään. Työterveyshuolto ystävällisesti ahtoi minut olemattomaan väliin lääkärin vastaanotolle ja sain antibioottikuurin. Lääkäri totesi, että ei ole märkää ihon alla, mutta seuraavana aamuna pistokohdassa oli melkoinen paukama.

Päätin, että sairaalaan en mene (kuten kävi kaksi vuotta sitten, kun Leevin purema sai antibiooteista huolimatta aikaan ikävän imusuonentulehduksen ja olin neljä päivää antibioottitiputuksessa), ja otin käyttöön vanhanajan kotikonstit: parsinneulan ja tulitikut.

Desinfioin neulan tulessa, rappasin pistokohdan auki ja puristelin märkää ulos. Voitte uskoa, että ei ollut ihan kivutonta hommaa. Sitten desinfiointi ja bakteereja tuhoava laastari päälle. Sama homma uudelleen, kun reikä meni umpeen. Nyt tulehdus on selvästi rauhoittumassa, kiitos antibioottien ja kotikonstien.

Miksi kissa puree? tuntuu olevan aika monen kissanomistajan kysymys. Sitä minäkin kysyin Googlelta ja löysin monenlaisia vastauksia, joita Whiskasin KissaWiki tarjosi ehkä eniten. "Leikkimishepuli" tai "hellyysaggressio", siitä lienee kyse. Syynä todennäköisesti se, että henkilö, jolta Leevin aikoinaan (allergian vuoksi) sain, oli ottanut kissan pentueesta liian varhain. Hän oli ajatellut, että voisi sillä tavoin kasvattaa kissasta mieleisensä. Luulo oli väärä. Emo on se, joka kasvattaa, ja muiden pentujen kanssa leikkiessään kissa oppii leikin rajat.

Tulleessan minulle Leevi oli mahdottoman villi, roikkui koko ajan kiinni käsissä ja jaloissa ja puri sekä kotiväkeä että vieraita. Leevi on nyt 5-vuotias. Pureminen on hävinnyt lähes kokonaan, mutta toisinaan tulee tuo "hepuli", joka yllättää ja käy kipeää.

Miten puremisen saisi kuriin? Leevi pelkää autojen ja mopojen lisäksi vain Samariinia ja inhoaa vesisuihkua ja käsivoidetta. Sivelemällä tuoksuvaa käsivoidetta sähköjohtoihin sain Leevin aikoinaan lopettamaan johtojen pureskelun. Autoa ja mopoa ei voi pitää sisällä (ei niitä tosin olekaan..), joten taidanpa turvautua suihkepulloon, käsivoiteeseen ja Samariiniin...

Liikunta vk 38:
Viikonvaihteen flunssaoireet onneksi hävisivät.
- Tiistaina kävelin akvarellikurssille ja takaisin (3 km / 30 min.)
- Keskiviikko- ja torstaiaamuna yllätin itseni käymällä kuntosalilla ennen töihin menoa. Ke-aamuna väsymys oli valtava, mutta to oli jo paljon helpompi.
- Perjantai-iltana kävin ystäväni kanssa syömässä elämäni suurimman hampurilaisannoksen Scandic-hotellin Movie Diner -ravintolassa (tutkimme oululaisia ruokapaikkoja, ehkä siitä tulee joskus blogi...).
- Lauantaina reippailin Hupisaarille ja kiipesin puuhun (Kiipeä puuhun -viikko), kävin hautausmaalla istuttamassa kanervia ja kävelin pitkin ja poikin kaupunkia. Kävelyä tuli yht. 3,5 t ja olin todella väsynyt kotiin päästyäni. Raitisilmamyrkytys? La-iltana Leevi sitten käytti hampaitaan...
- Sunnuntaina käsi oli tosi kipeä, eikä kuntoilu maistunut.

Vk 39: 
Ma menin lääkäriin ja sain jämäkät antibiootit. Tulin siihen tulokseen, että kun on lääkekuurilla ja käsi märkii, ei ehkä ole viisasta rehkiä. Nyt tilanne on kuitenkin jo parempi, joten jospa huomenna ainakin lenkille, jos säät sallivat.

Näillä jaksaa!      
MerjaFIN

p.s. tämän muhkean kuvan on ottanut

hampurilaisateriakaverini

Näin meni ja eteenpäin

Lupasin kertoa, miten pysyin viime viikolla suunnitelmissa. Näin se meni:
Paino: - 600 g - jeee...
Liikunta - suunniteltu -> toteutettu:
ma 5.9. verenluovutus eli ei kuntoilua, vaan lepäilyä ja nesteytystä -> juuri näin
ti 6.9. akvarellikurssi eli ei kuntoilua mahdu tällekään päivälle -> jep, maalailua 2½ tuntia
ke 7.9. sauvakävely 45 min. -> sk 41 min. (matka loppui kesken...) - tosi reipasta
to 8.9. kuntosali -> ks 50 min.
pe 9.9. sauvakävely 60 min. -> pyöräilyä 12 km reippaasti (tuumin, että saa riittää tälle päivälle)
la 10.9. lepo -> älytöntä lepäämistä - nukuin melkein koko päivän - väsytti armottomasti
su 11.9. kuntosali -> reipasta kävelyä 2 x 2,3 km (kylään ja takaisin) + kuntosali 50 min.

Ei kovin huonosti :-) Lisäksi pienempää asiointipyöräilyä ja -kävelyä edes takaisin.

Ja ei kun eteenpäin. Tarkoitus on lisätä muitakin lajeja ohjelmaan, mutta teen nyt näitä peruskuntojuttuja vähän aikaa.

Viikon 37 suunnitelma näyttää tältä:
ma 12.9. lepo
ti 13.9. akvarellikurssi
ke 14.9. sauvakävely 60 min.
to 15.9. kuntosali
pe 16.9. lepo (kyläilyä tiedossa, ehkä hieman viiniä ja naposteltavaa)
la 17.9. kuntosali
su 18.9. sauvakävely 45 min.

Tsekataanpa tilanne taas ensi viikolla. Mukavia sadekelejä näyttää olevan tiedossa...
MerjaFIN

                

HeiHeiaa!

Elokuu ja työt ovat alkaneet. Kävin eilen kuntosalilla ja nyt parantelen kipeytyneitä lihaksia. Edellisestä käynnistä olikin jo yli kaksi viikkoa aikaa. Omaohjaajani vaihtaa kaupunkia, joten ehkä nyt on hyvä aika vaihtaa uuden ohjaajan myötä saliohjelmaa. En ole vielä päättänyt millaisen ohjelman haluan: pallo- vai kinesistreeniä, laitteilla vai vapailla painoilla, kiinteytystä vai lihasten kasvatusta, lihaskuntoa vai myös aerobista. Joka tapauksessa tunnin treeni saa riittää. Jos kahdesti viikossa, niin toinen voisi olla keskivartalo + yläkroppa ja toinen keskivartalo + alakroppa. Taas on niin paljon, mistä valita! Saliohjelman lisäksi pace, bodybalance, bodypump, venyttely, juoksu (aluksi osaksi kävellen, kun on ollut taukoa). Näitä vaihdellen luulisi monipuolisuuttaa olevan riittävästi.

Oulussa on 20.8. Likkojen lenkki, johon osallistumme työporukalla. En vielä ole päättänyt, olenko laiska vai tehokas eli kävelenkö 2,8 km vai 7 km - hmmm... Päivä jatkuu virallisen ohjelman jälkeen työkavereiden kanssa saunomisella ja syömingeillä. Koko päivän urakka! :-D

Olen ennenkin mainostanut HeiaHeiaa. Se ilmoittaa olevansa "ehkäpä hauskin tapa pysyä kunnossa". Siispä olen kirjannut sinne myös maalauksen, joka minun kohdallani tarkoittaa akvarelli- tai pastellimaalausta sekä meditoinnin, joka tarkoittaa kirjoittamista. On siellä kummempiakin... Ja kyllä ne treenistä käyvät.






Olin viime viikonloppuna pe-su maalauskurssilla. Lauantaina maalasimme Nallikarissa ja kotiin tultuani olin aivan hirvittävän väsynyt.


















Sama tilanne sunnuntaina, kun maalasimme Hupisaarilla. Raitisilmamyrkytys... Keskittyminen ja ulkona oleilu vie voimia sekin.


Olen kirjannut HeiaHeiaan myös kissankävelytyksen. Kierrän Leevi-kissan kanssa korttelin lähes joka ilta. Kuvaamme rantalaiturilla auringonlaskua ja Leevi syö sieniä ja metsästää hyttysiä ja käy tervehtimässä laiturilla istujia. Aikaa kuluu n. 30-40 min. ja matkaa kertyy ehkä 400 m per kerta. Ei siis mitään järin reipasta, mutta rentouttavaa senkin edestä.

Tässä minun HeiaHeia-merkintöjeni top 5 tältä kesältä:
1. kissankävelytys 40 krt, 0 km (eli 40 x 400 m = n. 16 km)
2. pyöräily 32 krt, 216 km
3. meditointi (lue: kirjoittaminen) 17 krt
4. kävely 10 krt, 21 km
5. juoksu 9 krt, 27 km

Toivottavasti syksyn myötä lista hieman muuttuu ja lajit vaihtuvat. Ja kesäkilot katoavat...

MerjaFIN

Interventioita

Tiistai-iltana kokoontui painonhallintakurssin kontrolliryhmä, ja opin jälleen jotain uutta itsestäni. Siitä tarkemmin tekstin lopussa. Aluksi katsaus maaliskuun kuntoiluun.

Merkitsen aina toteutuneen liikunnan sitä varten hankittuun kalenteriin. Kirjaan kalenteriin mm. treenin keston, yleiskuntoa kohottavalla sykealueella "vietetyn" ajan, keskiarvo- ja maksimisykkeen sekä kulutetut kalorit ja tarpeen mukaan tuntemuksia. Tallella on monta liikuntapäiväkirjaa monen vuoden ajalta. On kiva nähdä, mitä on tehnyt ja milloin, ja on kiva huomata, että on se kunto kuitenkin vuosien varrella kasvanut. Jaksaa enemmän ja pidempään ja tehokkaammin matalammalla (tai korkeammalla) sykkeellä.

Koska edessä oli hiihtolomaviikko, päätin ottaa siitä irti sen, mitä jaksoin ja tehdä jopa useampia treenejä päivässä, mikä ei yleensä kuulu tapoihini.

Ja tämä oli saldo:
Ti 1.3. kuntosali 55 min., aika kova
Ke 2.3.–pe 4.3. laiskottelua ennen lomaa... perjantaina junalla siskon luo
La 5.3. hohtokeilausta siskon kanssa tunnin verran, illalla saunomista ja keilailussa kipeytyneen nilkan lepuuttelua, kevyesti viiniä ja elokuvia tv:stä
Su 6.3. hiihtämässä (ehkä n. 40 min.) siskon kanssa, mäkiä ylös ja alas, kaatuminen ja pään kolautus…
Ma 7.3. kaatumisesta johtuvan kaulan/niskan lihaskivun ja pään parantelua (jopa nieleminen vastaa kipeästi jännittyneisiin lihaksiin)
Ti 8.3. vielä vähän päätä jomottaa;  illalla ystävän kanssa syömässä kehnoa ruokaa kalliilla hinnalla
Ke 9.3. tositoimiin: päivällä juoksua 45 min. + illalla BodyBalance 60 min.; vielä piti hieman varoa kaulan/niskan lihaksia
To 10.3. päivällä 20 min. juoksua, 25 min. kävelyä + illalla kuntosali 45 min. rauhallisesti pitkillä sarjoilla; juoksu alkaa tuntua nivelissä tottumattomalla, mutta pää sen sijaan kääntyy jo
Pe 11.3. päivällä 50 min. tosi reipasta kävelyä räntäsateessa + illalla kuntosali 50 min. ja kävelyä 25 min.; joka niveltä kolottaa ja jalat ovat aivan poikki; kuntosalin rentoutuslaite tuntuu oikeasti auttavan
La 12.3. ystävän synttäreillä syötiin rasvarieskaa ja täytekakkua, kaupan kautta kotiin 2 km kävellen ja ruokaa sulatellen
Su 13.3. juoksua ja kävelyä vuorotellen yht. 55 min. ystävän kanssa jutustellen, teho reippaasta kohtuukovaan; eilinen lepo oli tarpeen, nyt taas jaksaa
Ma 14.3. eka työpäivä loman jälkeen; kai silloin on oikeutettu pitämään vapaata liikunnasta…?
Ti 15.3. painonhallintaryhmässä n. 50 min. reipasta sauvakävelyä, jutustelua ryhmässä ja punnitus

Kahden viikon aikana 11 treenikertaa, 7 eri lajia. Mielestäni se on aika paljon, minulle. Jollekin muulle se on pikkujuttu. Normaalitahti minulla on 2–3 krt viikossa sauvakävelyä, juoksentelua tai kuntosaliharjoittelua (joskus jotain muuta).

Kaloreita kului noissa treeneissä yhteensä n. 4200 kcal eli kahden kokonaisen päivän energian peruskulutuksen verran kohtuullisen keveää työtä tekevällä henkilöllä. 

Mitä noilla kaloreilla sitten saa?
500 kcal vaje peruskulutuksessa  per päivä laihduttaa n. 500 g viikossa. Tuosta kahden viikon aikana liikunnalla kulutetusta kalorimäärästä riittää siis vajetta (korjatkaa, jos olen väärässä) 8,4 päivälle. Ts. jos olisin syönyt normaalin peruskulutuksen verran kaloreita päivässä (siis vähentämättä ruoan kalorimäärää), minun olisi pitänyt laihtua reilussa 8 päivässä kokonaista 500 g.

Jo vain siinä herää kysymys, että kannattaako rehkiminen…
Vastaus on sekä kyllä että ei.
- Jos haluaa laihtua ilman ruokavalion muutosta pelkästään liikuntaa lisäämällä, saisi juosta vuorokauden ympäri. Ja siinähän ei ole mitään järkeä. Tai no… 2 tuntia kuntosalilla rankkaa treeniä tai 1-1,5 tuntia tosi reipasta kävelyä/juoksua päivässä ajaisi minulla saman asian nykyisellä paino- ja kuntotasollani.
- Jos taas haluaa laihtua pelkästään ruokavaliota muuttamalla, paino kyllä laskee eikä tarvitse rehkiä, mutta kunto ei myöskään kasva.

Summa summarum…
- jos vähennät ruoan kaloreista 500 kcal peruskulutuksen määrästä per päivä,  laihdut n. 500 g viikossa
- jos liikut lisäksi reippaasti 60 min. esim. 3 kertaa viikossa, voit joko syödä liikkumasi kalorimäärän verran enemmän tai käyttää ainakin osan kaloreista tehostamaan painonpudotusta
- lisäämällä liikunnan osaksi painonhallintaa jaksat paremmin päivittäisissä askareissasi
- lisäksi liikunta tehostaa aineenvaihduntaa ja lihakset kuluttavat levossakin enemmän energiaa kuin rasvakudos, joten kannattaa muuttaa rasva lihaksiksi liikunnan avulla

Kalorilaskurin avulla
voi laskea peruskulutuksen, ”laihdutusvajeen” ja liikunnan kalorit sekä suunnitella monipuolisen ruokavalion tukemaan painonhallintaa ja pitämään yllä terveyttä laihduttamisen aikana.

Ja sitten siihen painonhallintaryhmän tapaamiseen…
Kerroin tämän tekstin alussa, että opin ryhmätapaamisessa jotain uutta itsestäni.

Paino oli suunnilleen ennallaan (itse asiassa se oli pudonnut n. 800 g eli tuon maaliskuun liikuntarysäyksen tuoman kalorivajeen verran), mutta  rasvaprosenttini oli noussut edelliseen punnitukseen verrattuna. Muuta syytä en siihen keksi kuin sen, että olen syönyt paljon juustoa. Aktiivisen painonpudotuksen aikaan vähensin juuston minimiin ja söin sitä erittäin harvoin, mutta viime aikoina juustoa on kulunut reippaasti. En juurikaan syö pullaa, tuskin koskaan karkkia tai suklaata, mutta juustoa on mennyt senkin edestä.

Ryhmänohjaaja kysyi, halusinko laihtua. Hetken miettimisen jälkeen vastasin epävarmasti: En. Ja niin se on tainnut olla jo pitemmän aikaa, vaikka en sitä ole tiedostanut. Syön suht terveellisesti, vilkuilen kalorilaskurista, että paino ei pääse nousemaan nykyisestä, liikun pitääkseni yllä ja kasvattaakseni kuntoa. Mutta toiminko laihtuakseni? Rehellisesti täytyy sanoa, että en. Vaikka minulla edelleen on reippaasti ylipainoa, olen tuntenut oloni keveäksi ja ollut tyytyväinen olooni. En ole kokenut tarvetta pudottaa painoa.

Joka tapauksessa lupasin laihduttaa 12.6. mennessä 6 kg. Se ei ole mahdoton tavoite, pikemminkin maltillinen. En aio stressata itseäni lupaamalla liikoja, mutta tuon verran voin luvata. Ja onhan painon pudottaminen toki järkevää jo ihan terveydenkin kannalta. 

Tämän tekstin otsikko oli interventioita. Tein alitajuisen intervention triplaamalla liikuntamääräni kahden viikon aikana tavanomaiseen verrattuna. Halusin nähdä, mitä jaksan tehdä ja pystynkö tekemään kohtuukovan treenin kahdesti päivässä. Myös ryhmänohjaaja teki intervention laittamalla minut ajattelemaan, haluanko pudottaa painoani ja lupaamaan tuon 6 kg:n pudotuksen, vaikka olin juuri todennut, että en ole halunnut pudottaa painoani.  
Ääneen lausuttuna asiat saavat uuden merkityksen, niistä tulee todellisia.

Pitäkää mielessä 12.6. Kerron silloin, olenko pystynyt pitämään lupaukseni.

Tsemppiä teille muillekin, jotka mietitte näitä samoja asioita.