Hehkuva heinäkuu

Puhelinkopeistaan Englanti tunnetaan.

Ihana heinäkuu! Pakenin Suomen säätä pariksi viikoksi Englantiin MerjaUK:n vieraaksi. Kävelimme Lontoota ympäri täyden työpäivän verran, eikä shoppailultakaan voinut välttyä. Ajelimme pienissä, idyllisissä kylissä, pistäydyimme pubeissa ja rusinana pullassa teimme kiertokäynnin Warner Bros.:n Harry Potter -studiolle. Studiolla on paljon nähtävää myös muille kuin Potter-faneille. Kyllä oli mukava ja rentouttava loma!

Heinäkuun tavoitteena oli säilyttää saavutettu paino, ja Englannissa se onnistuikin hyvin, koska kävelimme paljon. Kotona tuli takapakkia, kun bagel-putki jäi päälle ja paino nousi pari kiloa. Elokuun tavoitteena onkin karistaa kesäkilot, mutta varsinaista teemaa en nyt itselleni aseta.

Tässä pieni kuvatervehdys Englannin matkalta.
t. MerjaFIN

Kanava virtaa läpi Englannin.

Perinneruokaa :-) Fish & chips

 

Ihana tuoretiski!

Hieman etnisempiä herkkuja.

Big Ben ja parlamenttitalo

The London Eye Thamesin rannalla.

Greenwich, maailman ajan ja mittojen määrittäjä.
Alhaalla kuninkaallinen merisotakoulu.
Taustalla Lontoo pilvenpiirtäjineen.

 

Liberty-tavaratalo on tunnettu kukkakuosisista kankaistaan.

Covent Gardenissa oli meneillään musiikkiesitys.

St James's Park lähellä Buckinghamin palatsia, The Mallin varrella.

Harry Potter -kiertokäynti odottaa.

Kukoistava kesäkuu

Kesäkuu on ollut kukoistava, mutta sateinen. Parvekkeella on muutama kukkanen ja siellä tarkenee istuskella vilpoisista ilmoista huolimatta. Pihamaalla on harakanpesä, ja on ollut mukava seurata poikasten kehittymistä. Nyt ne jo lentelevät ympäriinsä ja opettelevat etsimään ruokaa myös itse. Olen ehtinyt lomalla siivota kauhistuksen kanahäkin eli talon varastokomeron, josta päätyi melko kasa rikkinäisiä tai tarpeettomia tavaroita kierrätykseen tai kaatopaikalle. Myös Haaparannan Ikeassa tuli pistäydyttyä sekä kahden päivän mittaisella kirjoittajakurssilla ihanassa ympäristössä.

Paino ei ole laskenut, mutta se ei haittaa – en ole siihen nyt erityisesti pyrkinytkään. Tavoitteena on pitää tilanne vakaana myös heinäkuun ajan eli pyrin pitämään nykyisen painon toistaiseksi. Miksikö? Koska haluan välttää ylimääräistä stressiä lomalla ja sitä laihduttaminen minulle valitettavasti aiheuttaa. Otan siis kesälomaa painonpudottamisesta ja kerään päiviin iloisia asioita, kuten harakanpoikasten varttuminen, auringonlaskun värit pilvissä, mukavat ystävät, ihanat sukulaiset, nautittavat harrastukset ja rakkaat karvakorvakissani.

Kuukausiteeman suhteen taidan siis pysytellä kukoistuksen tiellä ja ottaa seuraavaksi teemaksi hehkuvan heinäkuun. Nautitaan valosta, luonnosta ja hyvien ihmisten seurasta ja tavataan taas elokuussa!

t. MerjaFIN

Toimiva toukokuu

Toukokuu toimi miten kuten mukavasti ja sain aikaan jonkinlaisen sovinnon harrastusteni välille. Säännöllinen liikunta on edelleen hakusessa, mutta kirjoittaminen on meneillään ja valokuvaus odottaa seuraavaa aurinkoista säätä, joka osuisi yksiin vapaa-ajan kanssa. Maalaus on kesätauolla ja odottaa maalauspiknikejä, joita meillä on naapurin kanssa tapana pitää muutama kesässä. Yritän olla ottamatta stressiä siitä, että en pysty harrastamaan kaikkea yhtä aikaa. Toukokuussa paino tippui 0,6 kg ja kokonaispudotus on nyt 12,5 kg.


Kesäkuussa kaikki kukoistaa ja hehkuu voimissaan. Minäkin haluan kukoistaa ja siksi otan teemaksi kukoistavan kesäkuun – mitä se sitten tuokin tullessaan.

Onko pakko?

Tutustuin sattumalta mielenkiintoiseen blogiin, jota pitävät ravitsemusterapeutit Katri Mikkilä ja Leena Putkonen. Kuvaavasti blogin nimi on Se erilainen fitness-blogi. Blogissa pohditaan suhdetta syömiseen, liikuntaan ja itsensä arvostamiseen sellaisena kuin on. Blogin kirjoitus Onko pakko punnita? tuo jostain syystä mieleeni Suomen tämän vuoden euroviisuedustajan PKN eli Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kappaleen Aina mun pitää.

Onko pakko punnita? Onko pakko laihduttaa? – Onko pakko kehua? Kyllä oot niin paljon paremman näköinen nyt, kun olet laihtunut… Aateltiin, että ehkä sää nyt voisit lähteä meidän kanssa liikuntalomalle, kun oot laihtunut… Onko ihan pakko? Ehkä ei aina tarvitse ottaa vastaan ihan kaikkea, mitä muut sanovat? Ehkä on ihan ok sanoa välillä suorat sanat? Ehkä on ihan ok olla sellainen kuin on? Ja ehkä pitää vain hyväksyä, että ei se toinen ehkä tahallaan...



Tervetuloa kanssani kukoistavaan kesäkuuhun PKN:n saattelemana!

 

Kesäterveisin
MerjaFIN

Hauska huhtikuu

Terveisiä hauskasta huhtikuusta! Oli melko mukavaa, ei voi valittaa. Maalasin kissojeni kuvia kuivapastellilla samettipaperille, otin polkupyörän talviteloilta, ostin kävelykengät ja kokkailin uusia ruokia. Yksi hauskimmista oli kukkakaalipizza, jonka reseptin eräs kaverini vinkkasi. Se on myös kevyttä ruokaa, jos ei läträä liikaa juuston kanssa.

Yksi keskeisiä ongelmiani – jos sitä ongelmaksi voi sanoa – on se, että kiinnostukseni jakautuu moneen asiaan. Harrastan mm. kokkausta, maalaamista, kirjoittamista, valokuvaamista, lukemista ja nettiasioita. Kissani eivät ole listalla, sillä ne ovat elämäntapa, eivät harrastus. Ennen harrastuksiini kuului myös liikunta, mutta sen ilo on ollut kateissa jo pitkään. Nyt näyttää siltä, että kaiken muun lisäksi harrastan myös laihduttamista.

Nykyään puhutaan laihduttamisen sijaan mieluummin painonhallinnasta, jossa terveellisen ruokavalion ja monipuolisen liikunnan kombinaatio muodostavat elämäntavan. Ei enää lyhytjännitteisiä laihdutusprojekteja ja kummallisia dieettejä, vaan loppuelämän kestävä terveellisempi elämä. Kukaan ei jaksa olla aina ja ikuisesti skarppina eikä tarvitsekaan – riittää, että tekee pääasiassa ns. viisaita valintoja. Terveellisinä pitämäni ruokavalinnat ovat kyllä osa elämäntapaani, mutta painon pudottaminen alkaa tuntua kyllästyttävältä harrastukselta. Siksi olen näissä haastekuukausissani pyrkinyt etsimään pelkän laihdutuksen lisäksi myös jotain muuta tavoittelemisen arvoista.

Seuraavana on haastevuorossa toukokuu. Oli hieman vaikea keksiä teemaa, joka alkaisi t-kirjaimella, olisi positiivinen, noudattaisi samaa linjaa aiempien kuukausien kanssa ja kuvaisi sitä, mitä kuukaudelta toivon. Lopulta valitsin toimivuuden. Haluaisin saada jonkinlaisen tasapainon kaikkien noiden harrastusteni kanssa siten, että jokaiselle olisi aikaa sopivasti ja saisin vielä liikunnankin sujutettua sinne sekaan. Toukokuu näyttää, miten homma toimii.

Tervetuloa tekemään kanssani oivia valintoja toimivassa toukokuussa!

t. MerjaFIN
p.s. Laihdutusharrastukseni saldo huhtikuulta on -1,1 kg. Kokonaispudotus tämän projektin aikana on nyt 11,9 kg. Alaspäin mennään, ja sehän on vallan mainiota!

Vappupiknikillä tuulisessa, mutta lämpimässä säässä.
Ulkona ruoka maistuu parhaalta!

Monipuolinen maaliskuu

Maaliskuun tavoitteenani oli monipuolistaa liikuntaa. No se ei toteutunut. Kuukausi meni ohitse kuin siivillä ja kiinnostukseni oli liikunnan sijaan muissa harrastuksissa. Monipuolista oli kuitenkin syöminen, sillä lisäsin entisestään vihannesten ja hedelmien määrää. Valitettavasti vain himoni leipään vei voiton turhan usein, joten painon pudottaminen oli tiukassa. Niinkin pieni pudotus kuin puoli kiloa viikossa ei tule laiskottelemalla. Sain kuitenkin nipistettyä painoa pykälän alaspäin eli 1,3 kg. Kokonaispudotusta maaliskuun loppuun mennessä on näin ollen 10,8 kg.


Pääsiäistä vietetään, kun tätä kirjoittelen. Mämmit on syöty, joten voin siirtyä hauskan huhtikuun pariin. Tavoitteena on löytää iloa painonhallinnasta, liikunnasta ja elämästä yleensä. Tänään paistaa aurinko ja se jo itsessään ilahduttaa.

Hauskaa huhtikuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN
p.s. Laitanpa tähän linkin, jonka Facebook-kaverini laittoi erääseen ryhmään. Artikkelissa on paljon mielenkiintoista asiaa, asiantuntijana Mikael Fogelholm.
p.p.s. Vaikka itse mielelläni noudatankin ns. virallisia suosituksia, en tyrmää erilaisia näkemyksiäkään. Tilaa on kaikille ja eri ihmiset laihtuvat eri tavoin. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Totuus on ehkä siltä väliltä. Mielenkiintoista onkin tutustua eri tavoin laihduttaviin. Siitä esimerkkinä lisäsin blogistaniaan blogin, jonka tänään löysin: Läskimimmi - fatmama.

Hurmaava helmikuu

Hurmaavalta helmikuulta odotin kauniita pakkaskelejä, aurinkoa ja lenkki-intoa sekä maukasta ja kaunista ruokaa. Aurinko paisteli ajoittain ja keli oli leutoa, mutta erittäin liukasta. Ruoka sen sijaan on ollut sekä kaunista että maukasta.


Helmikuun alku lipsahti pudonneen painon ylläpitoon pudottamisen sijaan. Onneksi kuitenkin viime vuoden aikana kadonnut lenkki-into löytyi, samoin ihanat, ruokaisan runsaat ja värikkäät salaatit. Kävin helmikuussa 8 kertaa reilun puolen tunnin sauvakävelylenkillä, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteenä. On mukava huomata, kuinka nopeasti kunto alkaa kohentua jo näinkin pienestä määrästä. Toki sen tiesin vanhasta kokemuksesta, mutta sen kun aina muistaisi! Olo on niin paljon parempi, kun liikakiloista huolimatta jaksaa paremmin ja kroppa tuntuu vetreämmältä.

Voinkin ilokseni ilmoittaa, että helmikuussa paino painui hieman alaspäin, 1,5 kg. Kokonaispudotus siis tähän mennessä 9,5 kg.

Eilen alkoi Monipuolinen maaliskuu. Sen aikana tavoitteenani on monipuolistaa liikunnallisia aktiviteettejani, joihin sisällytän myös hyötyliikunnan. Tähän asti toteutettuja ovat kävely, portaiden nousu, seisominen työpisteellä, venyttely ja sauvakävely. Saisinko lisättyä listaan maaliskuun aikana kaksi sellaista uutta lajia, joita toteutan vähintään kaksi kertaa viikossa? Todennäköisesti toinen lajeista ei vielä ole kuntosali, mutta senkin vuoro tulee.

Monipuolista maaliskuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN
p.s. 28.3.15 vietetään jälleen Earth Hour'ia. Vietä sinäkin!

Tarmokas tammikuu

Miten sinun vuotesi on alkanut? Tipattoman tehokkaasti ja sujuvasti suksien vai menikö homma läskiksi?

Kenellekään ei liene yllätys, että minun tammikuuni olisi voinut olla tarmokkaampi. Niinhän se aina: innolla hommiin ja suunnitelmat kehiin - niiden toteutuminen ihanteellisesti onkin sitten toinen juttu. Toivottavasti yllätys on kuitenkin siinä, että sain pudotettua jouluna kertyneet 3 kg. Näin ollen pudotusta tämän teemavuoteni alusta (eli elokuun viimeiseltä viikolta) on nyt 8 kg.

Tammikuun teema ei kai sittenkään ole täysin nollille jäänyt. Olen jopa tehnyt kaksi sauvakävelylenkkiä. Ja kivunnut 2083 porrasta, se on noin 100 kerrosta. Tässä tammikuun top 5 HeiaHeian tilastoista:



Surkea saldo, sanoo ehkä joku. No joo, onhan se toisaalta. Riippuu siitä, millaista mittapuuta käyttää. Minun liikuntani on viimeisen vuoden aikana ollut niin nollilla ja paino niin ylhäällä, että kaikki on eteenpäin.

Olen päättänyt olla itselleni armollinen. Kieltäydyn harmittelemasta sitä, että aikomuksista huolimatta kaikki ei mennyt suunnitellusti. En ruoski itseäni siitä, että tuli syötyä turhan runsas iltapala. En masennu siitä, että aamu-uni vei jälleen voiton aamulenkistä. Totean vain, että näin meni tänään ja jatketaanpa tästä sitten ja otetaan opiksi. Ei tuo 8 kg pudotus ihan laiskottelemallakaan ole tullut, joten antaa mennä samaa rataa ilman verenpaineen kohotuksia. Kaikella on väliä - every little counts. Jep. Näin se menee.

Edessä on Hurmaava helmikuu. Odotan kauniita pakkaskelejä, aurinkoa ja lenkki-intoa sekä maukasta ja kaunista ruokaa. Taidankin aloittaa tästä: uunissa kypsytettyä broileria, keitettyjä kasviksi ja kirsikkatomaattia.







Hurmaavaa helmikuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN

 

Juhlava joulukuu

Juhlava joulukuu on päättymässä. Sen sisällöksi asetin syksyn antaman tahdin jatkumisen, mutta ei juhlista kieltäytymistä. Pikkujoulusta ja muusta juhlasta oli tarkoitus selviytyä ruokaa kohtuudella ja juhlavasti nauttien. Tulos oli odotettu, mutta ei mahdoton: paino nousi kolmisen kiloa.

En varsinaisesti kokkaillut jouluruokia, mutta appelsiinisen kahvikakun ja appelsiinipipareita sekä hedelmätoffeeta värkkäsin vieraiden takia ja omaksi iloksi. Niitä rääppiäisiä sitten riittikin… Suklaata tuli myös nautittua yli oman tarpeen. Ja tietysti pakollista, iki-ihanaa riisipuuroa voin, sokerin ja kanelin kera. Että semmoista herkuttelua… Sain myös tosi hyvän kalareseptin eräältä ystävältäni: anjovis-silakat.

Juhlien jälkeen paluu arkeen tapahtuu Tarmokkaan tammikuun merkeissä. Yritän kerätä tarmoa myös liikkumiseen muutenkin kuin seisomalla puolet työpäivästä ja ramppaamalla portaita edestakaisin. Ilokseni eräs ystäväni on aikeissa liittyä kuntokeskuksen jäseneksi, joten toivon mukaan viimeistään helmikuussa alkavat arkiaamut kuntosalitreenillä ennen töihin menoa. Treenitreffit kaverin kanssa ja päälle aamukahvit kuntokeskuksen automaatista – pieni pysähtynyt hetki ennen töihin menoa – se on sitten mukavaa!

Hyvää uutta vuotta sinulle ja tervetuloa astumaan kanssani tarmokkaasti tammikuuhun 2015!

MerjaFIN

Mahdollisuuksien marraskuu

Elävä elokuu, Sydämellinen syyskuu ja Lannistumaton lokakuu kohensivat ruokavaliota ja pudottivat painoa. Mahdollisuuksien marraskuu vähensi jälleen muutaman kilon, joten kokonaispudotus tähän mennessä on 8 kg. Hyvä, minä!

Marraskuun teemana olivat mahdollisuudet. Intoa vapaa-ajan liikuntaan en vieläkään ole löytänyt. Lyhyt kävelymatka töihin, kauppaan tai muuten vain, muutaman tunnin seisominen työpisteen ääressä ja n. 100 portaan nousu päivittäin ym. hyötyliikunta - siinä se. Askel on kuitenkin selvästi keventynyt ja polvikipu vähentynyt, joten kyllä tämä tästä. Maksan joka kuukausi kuntoklubin jäsenmaksun - se on tavallaan viimeinen oljenkorsi - ovi, jonka pidän raollaan ja jonain päivänä jälleen avaan. 



Varsinainen kotikuntosali oli uuden laatikoston kasaaminen. Reilu neljä tuntia siihen meni. Kumartelu ja ruuvien vääntö tuntui mukavasti pakaroissa ja oikean käden lihaksissa seuraavana päivänä.







Ruokavalio jatkui lokakuun kaltaisena, mutta päivittäinen kalorimäärä oli jonkin verran suurempi. Pitkästä aikaa nautiskelin myös tuorejuomista, kun testailimme äitini uutta mehulinkoa. Kyllä vasta lingottu mehu on aivan parasta! Kalorit on siinäkin silti huomioitava, sillä kilosta omenoita saa loppujen lopuksi hyvin vähän mehua, mutta helposti monen omenan kalorit. Kurkun vähäinen mehumäärä suhteessa sen painoon yllätti, ja sellerin jätän jatkossa suosiolla väliin. Porkkana-, tomaatti- ja omenamehu ovat suosikkejani. Linkoamisesta syntyy paljon ylijäävää vihannes- ja hedelmälihaa, jota kutsun mäskiksi. Sen voi käyttää esim. sämpylöihin.

Kaiken kaikkiaan marraskuun mahdollisuudet tuli käytettyä puoliksi hyvin - miinusmerkki on liikunnan puolella. Seuraavana on vuorossa Juhlava joulukuu. Se merkitsee syksyn antaman tahdin jatkumista, mutta ei juhlista kieltäytymistä. Pikkujoulua ja muuta juhlaa on edessä ja niistä pitäisi selviytyä ruokaa kohtuudella ja juhlavasti nauttien.

Vuoden vaihtuessa näemme, miten joulukuu sujui!

Hyvää adventtia ja juhla-aikaa!
t. MerjaFIN

Lannistumaton lokakuu

Teemasyksy jatkuu...

Sydämellinen syyskuu sisälsi kalaa eri muodoissaan, pähkinöitä ja siemeniä, rypsi-oliiviöljyä, Alentaja-margariinia, kaura-lesepuuroa, ruisleipää ja MA-HE-VI:a. Liikunta rajoittui lähinnä portaiden nousuun 4-5 krt päivässä (n. 100 porrasta per päivä), 2-4 tunnin päivittäiseen seisomiseen työpöydän ääressä ja muutamaan pidempään kävelylenkkiin. Luova harrastelu alkoi maalausryhmän muodossa, 3 tuntia kerran viikossa. Se joko rentouttaa tai turhauttaa - onnistumisen tunteesta riippuen :-)

Syyskuu siis meni sekä hyvin että ei niin hyvin. Ravinto oli kyllä tavallista sydänystävällisempää, mutta söin liian paljon ja liikuin liian vähän. Tuloksena painonlaskua nolla kiloa.

Onneksi syyskuuta seurasi Lannistumaton lokakuu! Teeman velvoittamana päätin olla lannistumatta saamattomuudestani ja otin käyttöön samat yhden viikon ruokaohjeet, joilla painonpudotus aloitettiin Beauty Center -liikuntakeskuksen painonhallintaryhmässä kuusi vuotta sitten. Laihduin tuolloin 30 kg puolessa vuodessa. Arvatkaa, missä ne kilot nyt ovat…

Painonhallintaryhmän ohjeissa päivittäinen kalorimäärä on kolmena päivänä n. 600 kcal, muina päivinä n. 1000-1200 kcal. Koska töitäkin pitää jaksaa tehdä, olen syönyt 600 kcal päivinä aina hieman enemmän, n. 800-900 kcal. Lisäkalorit olen ottanut lähinnä hedelmistä, jogurtista ja rahkasta. Extrana olen sallinut itselleni iltaisin yhden kupillisen vähärasvaista kaakaota. Ensimmäisen viikon jälkeen olen noudattanut samaa linjaa, mutta soveltaen eli ravintoaineita vaihdellen. On melkoisen aikaa vievää kokata joka päivälle eri ruoat, joten teen isomman satsin kerralla ja laitan annosvalmiina pakastimeen.

Lannistumattoman lokakuun saldo: paino on pudonnut n. 4 kg. Kokonaispudotus siis tähän mennessä reilut 5 kg. Olen tyytyväinen :-) Entä mitä tuokaan mukanaan Mahdollisuuksien marraskuu? Sepä nähdään sitten...
 
Kuvakoosteista näkyvät kunkin päivän ohjeenmukaiset ruoat ja kalorimäärät ensimmäisen viikon aikana. Pientä soveltamista tietysti näissäkin olen harrastanut (kalkkunan tilalla broileria, keittokinkun tilalla kalkkunaleikettä, kuhan tilalla seitiä jne.), mutta pyrkinyt pitäytymään alkuperäisten ohjeiden ruoka-ainevalikoimissa.

1. pv, n. 1200 kcal

2. pv, n. 1100 kcal

3. pv, n. 1200 kcal

4. pv, n. 600 kcal

5. pv, n. 600 kcal

6. pv, n. 600 kcal

7. pv, n. 1200 kcal

Mahdollisuuksien marraskuuta myös sinulle!
Toivottaa MerjaFIN

Sydämellinen syyskuu

Elävä elokuu aloitti teemasyksyni. Tähän alkuun muutamia tuntemuksia viime viikolta:

Viikko meni liikkumisen ongelmista huolimatta aika hyvin. Paino tippui reilun kilon. Ruokasuunnitelma piti lukuun ottamatta perjantaita, jolloin kävin syömässä ravintola Hellassa. Lohiannokseni oli uskomattoman maukas!

Viikon aikana kiinnitin erityistä huomiota MA-HE-VI-osastoon. Söin joka päivä 6-7 eri lajia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Nopea marja-hedelmäsmoothie oli helppo valmistaa ja napata aamupalaksi töihin.

Viikon liikunta ei siis sujunut aivan suunnitellusti, sillä maanantain sauvakävelylenkin jälkeen polvet turposivat ja kipeytyivät niin, että jopa kävely oli vaikeaa. Loppuviikosta pystyin tekemään toisen lenkin. Seisomista olen töissä sen sijaan harjoitellut säädettävän pöydän ääressä n. 3 tuntia päivässä. Selkä tykkää, eivätkä jalatkaan enää turpoa.

Mitä sitten tuo mukanaan Sydämellinen syyskuu? Kalakeitto porisee hellalla, pakasteessa odottavat silakkafileet, kaapissa tonnikala ja makrilli, lohi on vielä kaupassa… Kalaa siis eri muodoissaan, pähkinöitä ja siemeniä, rypsi-oliiviöljyä, Alentaja-margariinia, kaura-lesepuuroa aamupalaksi, lisää MA-HE-VI:a ja lisää liikuntaa. Ruokasuunnittelu jatkuu kalorilaskurilla, samoin seisominen töissä jatkuvan istumisen sijaan. Luovaan harrasteluun haluaisin myös viimein tarttua, mutta jospa viimeistään iltojen pimetessä. Tai kyllähän tämä ruokasuunnittelu ja blogikirjoittelukin jonkin sortin luovaa harrastuneisuutta kysyy :-)

Siinä se pähkinänkuoressa. Kerron sitten, miten meni. Stay tuned...

Terveisin

MerjaFIN

Kavereille kans

Super Akatemian joulukalenterin 11. päivä koitti. Kalenteritehtävät ovat jatkuneet hauskoina ja haasteellisina: on pesty mikroja ja muita kodinkoneita, jaettu suklaata naapureille ja kavereille, kiivetty portaita, pidetty glögitreffejä, katettu juhlava ruokapöytä, kokeiltu uusia ruokareseptejä ja spurttailtu lenkkipolulla.

11.12.13 klo 14.15 dippaamassa työkavereiden kanssa

Tämän päivän tehtävänä oli valmistaa kasvisdippilautanen ja tarjota se kavereille. Niinpä kävin ruokatunnilla hankkimassa ainekset ja kahvitauolla dippasimme työkavereiden kanssa raikkaita kasviksia kahdella kastikkeella. Lisää tällaisia tehtäviä! toivoivat työkaverit :-)

Jälkeenpäin huomasin, että tänään oli myös historiallinen hetki, joka ei toistu seuraavaan 90 vuoteen: 11.12.13 klo 14.15 - missä olit silloin? Dippilautasen ansiosta muistan tarkalleen, missä: no dippailemassa työkavereiden kanssa tietysti!

Eilen tehtävänä oli spurtata 10 min. täysillä kävellen tai juosten. Lähdin sitten puolen tunnin sauvakävelylle ja spurttasin lenkin keskellä vaaditut 10 minsaa. Hiki valui, henki pihisi ja pakarat parkuivat, mutta niin vain jaksoin tuon ajan. Loppumatka menikin sitten palautellessa. Hieman meinasi hävettää, että mitä vastaantulijat ajattelevat, kun läski pinkoo henkensä kaupalla - eikö se tajua mennä hiljempää - sydärihän tuolla menolla tulee... Joo, tiedän: klassinen "pitäkää tunkkinne!" Hirveän hyvä mieli tuli siitä, että jaksoin ja uskalsin!

Jaksamista ja uskallusta myös teille!
t. MerjaFIN

Pienetkin asiat tuovat juhlan tuntua:
vas. itsenäisyyspäivän kattaus, oik. arkiruokakattaus ja uusi pastaresepti

Kalenterihaasteita

Joulunalushaasteet ovat alkaneet. Super-Akatemian Super-Hanna on laukaissut Facebookissa joulukalenteriraketin kohti hyvää oloa - laskeutumisaika on jouluaattona. Siihen asti olemme kiertoradalla ja teemme parhaamme onnellisen jouluun laskeutumisen varmistamiseksi.

Joulukalenterin haasteet tähän asti:
1.12.: Siivoa tiskipöydän alakaappi ja sovi kahdet liikuntatreffit tälle viikolle. Done!
2.12.: Käy puolen tunnin kävely- / juoksulenkillä ja tee 200 kyykkyä itse (vähintään yksi) tai kyykyttämällä muita.

Lenkki (50 min. reipasta kävelyä) ja kyykyt (55 kpl) tehty ja kaverit kyykytetty. Kyykyt menivät niin hyvin kaupaksi, että meinasin itse jäädä ilman. Jouduin sitten myymään tiskin alta lisäkyykkyjä... Minä + naapuri + työkaverit teimme 7 henkilön voimin yhteensä 465 kyykkyä. Lisäksi työkaverit innostuivat niin, että perustimme oman motivaatiokalenterin. Tavoitteena on suorittaa työpäivien aikana toimistotyön lomaan sopivia pikkutreenejä joululomaan asti. Tässä kuva. Palkintoa ei ole pakko lunastaa yhdellä kerralla... 

 Kävelylenkin lomassa ehdin ottaa myös muutaman valokuvan, tässä pari:

Pelonsekaisella mielenkiinnolla odotan seuraavien joulukalenteriluukkujen avaamista... 

Hyviä joulunalushaasteita kaikille!
t. MerjaFIN

p.s. Pitää vielä mainita, että HeiaHeia myönsi hopeamitalin 20 eri lajin harrastamisesta tänä vuonna. Sehän on yksi uusi laji melkein joka toinen viikko. En ehkä ole ihan tyhjän panttina ollut koko vuotta...