Opiksi vai tappioksi?

”Jokainen uusi päivä on hukkaan heitetty mahdollisuus.”
– MerjaFIN – eräänä epätoivon hetkenä vatsaan kadonneen pizzan jälkeen…

Ojasta allikkoon.
Sitä saa mitä tilaa.
Ylpeys käy lankeemuksen edellä.
Joka kuuseen kurkottaa se katajaan kapsahtaa.

Turha itkeä kaatunutta maitoa.
Ei oppi ojaan kaada eikä tieto tieltä työnnä.
Yrittänyttä ei laiteta.
Lopussa kiitos seisoo.

Ei yksi pääsky kesää tee eikä yksi pizza mitätöi tuloksia. Mutta kun pääskyjä alkaa olla kokonainen parvi, on syytä huolestua. Kevät sai herkutteluhaluni riistäytymään käsistä – tai turha kai se on kevättä syyttää – ihan itse ostin ja laitoin herkut suuhuni.

Voin joko märehtiä epäonnistumisessa, itkeä kadonneita pudotettuja kiloja ja jättää yrittämisen niille, jotka sen paremmin osaavat. Voin myös ottaa opikseni ja tehdä sitä, minkä tiedän auttavan sekä mielialaan että kadonneen vyötärön metsästykseen.

Ihan itse päätän, mitä teen. Minä päätän yrittää ja kiittää itseäni, kun tavoite on saavutettu: hyvä olo ja parempi mieli. Sillä lopussa kiitos seisoo.

Mikä on sinun sananlaskusi tänään?
kysyy MerjaFIN ja toivottaa lannistumatonta mielialaa kaikille itseään epäileville.

Liiku reippaasti ja syö hyvin

Joulukuu on loppumassa ja kohta astutaan uuden vuoden puolelle. SuperAkatemian joulukalenteri sujui paremmin kuin odotin ja onnistuin suorittamaan kaikki kalenterin tehtävät. Hyvä, minä! Tällaiset pienet, monipuoliset haasteet ovat hauskoja!

Joulukuun reippaat liikunnat ovat tässä: 5 x kuntosali, 2 x pitkä kävelylenkki, 1 x sulkapalloa ja 1 x useamman tunnin hyötyliikuntaputki – nämä olen merkinnyt ihan paperiseen treenikalenteriin. HeiaHeiaan merkitsen kaikenlaisen liikunnan, mutta treenikalenteriin vain liikunnan, jonka olen tarkoittanut treeniksi tai joka muuten on selvästi elimistöä tavallista enemmän kuormittavaa.

HeiaHeian mukaan olen kiivennyt vuoden aikana 25 777 porrasta – no ihan jokaista ei ehkä tullut laskettua. Se tekee keskimäärin 70 rappusta, reilut kolme kerrosta ylös ja alas päivässä – ei paha. Top 3 -lajit toteutuskertojen perusteella laskettuina olivat: kävely, portaiden nousu ja kissankävelytys. Tämä selittyy sillä, että kävelen lyhyen työmatkani, kuljen portaita ylös ja alas työpaikalla ja kävelytän kissaa joka päivä keväästä syksyyn sään salliessa. Tuohon kolmen kärkeen taitaa olla melko vaikea saada mahdutettua muuta.

Joulukuun hyvät syömiset ovat tietysti näin joulun aikaan olleet perinteisiä ja uusia jouluherkkuja, joissa ei kaloreita lasketa. Mukaan on kuitenkin mahtunut myös ns. terveellisempiäkin aterioita. Kaivoin jälleen esiin vanhan painonhallintaohjelman, jossa 1-2 viikon ajan on rasvan määrä pidetty tavallista alhaisempana. Tässä esimerkki yhden päivän aterioista ja niiden tietyistä ravintosisällöistä. Ravintoainekuvat on leikattu Kalorilaskuriin tekemistäni merkinnöistä (klikkaa kuvia, niin saat ne suuremmiksi).



Ravintoympyrä:
- Alemmassa ympyrässä on päivän tavoiten rasvan (R), proteiinin (P) ja hiilihydraattien (H) suhteen.
- Ylemmässä ympyrässä on toteutunut jakauma.
- Kasvis- ja kuitutavoite käy ilmi Ruoan laatu -kuvasta. Juotua nestettä en kirjaa päiväkirjaan.











Ruokapäiväkirjasta näkyvät koko päivän syömiset. Päivä (aamu) alkaa alemman kuvan alareunasta.














  

Koko päivän syömiset ruokakuvina (n. 1300 kcal):
- aamupala: kaurapuuroa, margariinia, banaania, rasvatonta maitoa, kahvia
- lounas: seitiä, porkkanaa ja sipulia folionyytisssä, perunoita ja rasvatonta maitoa
- välipala: omena, kahvia
- päivällinen: tummaa riisiä, hunajabroileria ja porkkanaraastetta
- iltapala: ruisleipää, margariinia, kalkkunaleikettä, tomaattia ja kaakaota
(omena-banaanikuva on rekvisiittaa...)

Mitä sitten tuo uusi vuosi tullessaan? Se selviää lähiaikoina ;-)

Hyvää tulevaa vuotta ja hyviä valintoja!
t. MerjaFIN

Sujuvasti sauvoilla

Kävelen reippaasti pitkin pyörätietä Oulujoen rantamilla, sauvat rytmittävät askelia. Nostan kasvot kohti nousevaa aurinkoa ja nautin joka hetkestä. 

Idyllistä, eikö vain? Näinkö se lokakuu sujui? No ei todellakaan. En käynyt sauvakävelyllä kertaakaan. On vain niin paljon mukavampaa vetää peitto korviin ja jatkaa unia. Ja töiden jälkeenhän ei enää jaksa tai ehdi… Onneksi kuitenkin kävimme treenikaverini kanssa kuntosalilla parina aamuna viikossa. Nyt on pieni tauko meneillään erinäisistä syistä johtuen, mutta eiköhän tämä tästä taas etene. 

Usein kehotetaan etsimään liikuntamotivaatiota kuvittelemalla, kuinka ihanalta liikunta tuntuu ja kuinka mahtava olo on jälkeenpäin. Kyllähän sitä tyydytystä saa endorfiinista ja itsensä voittamisesta treenin jälkeen, mutta liikunnan toteuttamisen romantisoimisen lopetan tähän. Totuus on, että aamulla ei ole kiva nousta ylös ja lähteä kuntosalille puolinukuksissa. Alkulämmittely juoksumatolla, crosstrainerilla tms. on syvältä. Ei ole yhtään mukavaa lenkkeillä tihkusateisessa harmaudessa eikä kesähelteellä. Enkä todellakaan nauti kipukynnyksen ylittämisestä, vaikka sitä on pakko tehdä, jos haluaa kehittyä. Ja totta kai sitä haluaa kehittyä – en tekisi ensimmäistäkään ylimääräistä liikkua, jos en sitä haluaisi. 

Elämässä on niin paljon asioita, jotka pitää tehdä. Tai luulee, että ne pitää tehdä. Tai toivoisi jostain syystä, että saisi ne tehdyksi. Vapaa-ajan ”pitäisi”-hommista voi laistaa, jos ne koskevat vain ja ainoastaan itseä, kuten tiskaus, viikkosiivous, turhien tavaroiden lajittelu kiertoon, harrastusten järjestelmällinen toteuttaminen ja ideoiden loppuun saattaminen (kirjoittaminen,  valokuvaus, maalaus, liikunta…). Ehkä pitäisi kehittää itselleen jonkinlainen intohimo edes johonkin asiaan, mutta perusinnottomalle luonteelle on vaikea tehdä mitään. En ole vielä törmännyt asiaan, josta olisin todella innostunut niin, että sitä olisi pakko tehdä. Teen monia asioita mielelläni, mutta yhtä monia asioita (ja joskus noita kivojakin asioita) joudun perustelemaan järkiperäisesti itselleni, jotta jatkaisin niiden tekemistä. Laiskuuttako? Flegmaattisuutta? Temperamentin puutetta? Whatever – näillä eväillä mennään. Valintoja, valintoja!

Kun kirjoitan tätä tekstiä, marraskuu alkaa olla puolivälissä. Alkukuu on unohdettu ja nyt katsotaan taas eteenpäin. Loppukuun teema jatkaa siitä, missä lokakuussa epäonnistuin. Siispä teemana on Sauvat käteen, mars! 

Käyn toisinaan erään ystäväni kanssa valokuvaamassa - tässä muutama kuva parin viikon takaiselta retkeltä. Lisäksi kuvia pilvien päältä Oulu-Helsinki-väliltä.

Innokasta marraskuuta ja miellyttäviä valintoja toivottaa
MerjaFIN

Toimiva toukokuu

Toukokuu toimi miten kuten mukavasti ja sain aikaan jonkinlaisen sovinnon harrastusteni välille. Säännöllinen liikunta on edelleen hakusessa, mutta kirjoittaminen on meneillään ja valokuvaus odottaa seuraavaa aurinkoista säätä, joka osuisi yksiin vapaa-ajan kanssa. Maalaus on kesätauolla ja odottaa maalauspiknikejä, joita meillä on naapurin kanssa tapana pitää muutama kesässä. Yritän olla ottamatta stressiä siitä, että en pysty harrastamaan kaikkea yhtä aikaa. Toukokuussa paino tippui 0,6 kg ja kokonaispudotus on nyt 12,5 kg.


Kesäkuussa kaikki kukoistaa ja hehkuu voimissaan. Minäkin haluan kukoistaa ja siksi otan teemaksi kukoistavan kesäkuun – mitä se sitten tuokin tullessaan.

Onko pakko?

Tutustuin sattumalta mielenkiintoiseen blogiin, jota pitävät ravitsemusterapeutit Katri Mikkilä ja Leena Putkonen. Kuvaavasti blogin nimi on Se erilainen fitness-blogi. Blogissa pohditaan suhdetta syömiseen, liikuntaan ja itsensä arvostamiseen sellaisena kuin on. Blogin kirjoitus Onko pakko punnita? tuo jostain syystä mieleeni Suomen tämän vuoden euroviisuedustajan PKN eli Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen kappaleen Aina mun pitää.

Onko pakko punnita? Onko pakko laihduttaa? – Onko pakko kehua? Kyllä oot niin paljon paremman näköinen nyt, kun olet laihtunut… Aateltiin, että ehkä sää nyt voisit lähteä meidän kanssa liikuntalomalle, kun oot laihtunut… Onko ihan pakko? Ehkä ei aina tarvitse ottaa vastaan ihan kaikkea, mitä muut sanovat? Ehkä on ihan ok sanoa välillä suorat sanat? Ehkä on ihan ok olla sellainen kuin on? Ja ehkä pitää vain hyväksyä, että ei se toinen ehkä tahallaan...



Tervetuloa kanssani kukoistavaan kesäkuuhun PKN:n saattelemana!

 

Kesäterveisin
MerjaFIN

Monipuolinen maaliskuu

Maaliskuun tavoitteenani oli monipuolistaa liikuntaa. No se ei toteutunut. Kuukausi meni ohitse kuin siivillä ja kiinnostukseni oli liikunnan sijaan muissa harrastuksissa. Monipuolista oli kuitenkin syöminen, sillä lisäsin entisestään vihannesten ja hedelmien määrää. Valitettavasti vain himoni leipään vei voiton turhan usein, joten painon pudottaminen oli tiukassa. Niinkin pieni pudotus kuin puoli kiloa viikossa ei tule laiskottelemalla. Sain kuitenkin nipistettyä painoa pykälän alaspäin eli 1,3 kg. Kokonaispudotusta maaliskuun loppuun mennessä on näin ollen 10,8 kg.


Pääsiäistä vietetään, kun tätä kirjoittelen. Mämmit on syöty, joten voin siirtyä hauskan huhtikuun pariin. Tavoitteena on löytää iloa painonhallinnasta, liikunnasta ja elämästä yleensä. Tänään paistaa aurinko ja se jo itsessään ilahduttaa.

Hauskaa huhtikuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN
p.s. Laitanpa tähän linkin, jonka Facebook-kaverini laittoi erääseen ryhmään. Artikkelissa on paljon mielenkiintoista asiaa, asiantuntijana Mikael Fogelholm.
p.p.s. Vaikka itse mielelläni noudatankin ns. virallisia suosituksia, en tyrmää erilaisia näkemyksiäkään. Tilaa on kaikille ja eri ihmiset laihtuvat eri tavoin. Mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi toiselle. Totuus on ehkä siltä väliltä. Mielenkiintoista onkin tutustua eri tavoin laihduttaviin. Siitä esimerkkinä lisäsin blogistaniaan blogin, jonka tänään löysin: Läskimimmi - fatmama.

Hurmaava helmikuu

Hurmaavalta helmikuulta odotin kauniita pakkaskelejä, aurinkoa ja lenkki-intoa sekä maukasta ja kaunista ruokaa. Aurinko paisteli ajoittain ja keli oli leutoa, mutta erittäin liukasta. Ruoka sen sijaan on ollut sekä kaunista että maukasta.


Helmikuun alku lipsahti pudonneen painon ylläpitoon pudottamisen sijaan. Onneksi kuitenkin viime vuoden aikana kadonnut lenkki-into löytyi, samoin ihanat, ruokaisan runsaat ja värikkäät salaatit. Kävin helmikuussa 8 kertaa reilun puolen tunnin sauvakävelylenkillä, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteenä. On mukava huomata, kuinka nopeasti kunto alkaa kohentua jo näinkin pienestä määrästä. Toki sen tiesin vanhasta kokemuksesta, mutta sen kun aina muistaisi! Olo on niin paljon parempi, kun liikakiloista huolimatta jaksaa paremmin ja kroppa tuntuu vetreämmältä.

Voinkin ilokseni ilmoittaa, että helmikuussa paino painui hieman alaspäin, 1,5 kg. Kokonaispudotus siis tähän mennessä 9,5 kg.

Eilen alkoi Monipuolinen maaliskuu. Sen aikana tavoitteenani on monipuolistaa liikunnallisia aktiviteettejani, joihin sisällytän myös hyötyliikunnan. Tähän asti toteutettuja ovat kävely, portaiden nousu, seisominen työpisteellä, venyttely ja sauvakävely. Saisinko lisättyä listaan maaliskuun aikana kaksi sellaista uutta lajia, joita toteutan vähintään kaksi kertaa viikossa? Todennäköisesti toinen lajeista ei vielä ole kuntosali, mutta senkin vuoro tulee.

Monipuolista maaliskuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN
p.s. 28.3.15 vietetään jälleen Earth Hour'ia. Vietä sinäkin!

Tarmokas tammikuu

Miten sinun vuotesi on alkanut? Tipattoman tehokkaasti ja sujuvasti suksien vai menikö homma läskiksi?

Kenellekään ei liene yllätys, että minun tammikuuni olisi voinut olla tarmokkaampi. Niinhän se aina: innolla hommiin ja suunnitelmat kehiin - niiden toteutuminen ihanteellisesti onkin sitten toinen juttu. Toivottavasti yllätys on kuitenkin siinä, että sain pudotettua jouluna kertyneet 3 kg. Näin ollen pudotusta tämän teemavuoteni alusta (eli elokuun viimeiseltä viikolta) on nyt 8 kg.

Tammikuun teema ei kai sittenkään ole täysin nollille jäänyt. Olen jopa tehnyt kaksi sauvakävelylenkkiä. Ja kivunnut 2083 porrasta, se on noin 100 kerrosta. Tässä tammikuun top 5 HeiaHeian tilastoista:



Surkea saldo, sanoo ehkä joku. No joo, onhan se toisaalta. Riippuu siitä, millaista mittapuuta käyttää. Minun liikuntani on viimeisen vuoden aikana ollut niin nollilla ja paino niin ylhäällä, että kaikki on eteenpäin.

Olen päättänyt olla itselleni armollinen. Kieltäydyn harmittelemasta sitä, että aikomuksista huolimatta kaikki ei mennyt suunnitellusti. En ruoski itseäni siitä, että tuli syötyä turhan runsas iltapala. En masennu siitä, että aamu-uni vei jälleen voiton aamulenkistä. Totean vain, että näin meni tänään ja jatketaanpa tästä sitten ja otetaan opiksi. Ei tuo 8 kg pudotus ihan laiskottelemallakaan ole tullut, joten antaa mennä samaa rataa ilman verenpaineen kohotuksia. Kaikella on väliä - every little counts. Jep. Näin se menee.

Edessä on Hurmaava helmikuu. Odotan kauniita pakkaskelejä, aurinkoa ja lenkki-intoa sekä maukasta ja kaunista ruokaa. Taidankin aloittaa tästä: uunissa kypsytettyä broileria, keitettyjä kasviksi ja kirsikkatomaattia.







Hurmaavaa helmikuuta myös sinulle!
t. MerjaFIN

 

Juhlava joulukuu

Juhlava joulukuu on päättymässä. Sen sisällöksi asetin syksyn antaman tahdin jatkumisen, mutta ei juhlista kieltäytymistä. Pikkujoulusta ja muusta juhlasta oli tarkoitus selviytyä ruokaa kohtuudella ja juhlavasti nauttien. Tulos oli odotettu, mutta ei mahdoton: paino nousi kolmisen kiloa.

En varsinaisesti kokkaillut jouluruokia, mutta appelsiinisen kahvikakun ja appelsiinipipareita sekä hedelmätoffeeta värkkäsin vieraiden takia ja omaksi iloksi. Niitä rääppiäisiä sitten riittikin… Suklaata tuli myös nautittua yli oman tarpeen. Ja tietysti pakollista, iki-ihanaa riisipuuroa voin, sokerin ja kanelin kera. Että semmoista herkuttelua… Sain myös tosi hyvän kalareseptin eräältä ystävältäni: anjovis-silakat.

Juhlien jälkeen paluu arkeen tapahtuu Tarmokkaan tammikuun merkeissä. Yritän kerätä tarmoa myös liikkumiseen muutenkin kuin seisomalla puolet työpäivästä ja ramppaamalla portaita edestakaisin. Ilokseni eräs ystäväni on aikeissa liittyä kuntokeskuksen jäseneksi, joten toivon mukaan viimeistään helmikuussa alkavat arkiaamut kuntosalitreenillä ennen töihin menoa. Treenitreffit kaverin kanssa ja päälle aamukahvit kuntokeskuksen automaatista – pieni pysähtynyt hetki ennen töihin menoa – se on sitten mukavaa!

Hyvää uutta vuotta sinulle ja tervetuloa astumaan kanssani tarmokkaasti tammikuuhun 2015!

MerjaFIN

Sydämellinen syyskuu

Elävä elokuu aloitti teemasyksyni. Tähän alkuun muutamia tuntemuksia viime viikolta:

Viikko meni liikkumisen ongelmista huolimatta aika hyvin. Paino tippui reilun kilon. Ruokasuunnitelma piti lukuun ottamatta perjantaita, jolloin kävin syömässä ravintola Hellassa. Lohiannokseni oli uskomattoman maukas!

Viikon aikana kiinnitin erityistä huomiota MA-HE-VI-osastoon. Söin joka päivä 6-7 eri lajia marjoja, hedelmiä ja vihanneksia. Nopea marja-hedelmäsmoothie oli helppo valmistaa ja napata aamupalaksi töihin.

Viikon liikunta ei siis sujunut aivan suunnitellusti, sillä maanantain sauvakävelylenkin jälkeen polvet turposivat ja kipeytyivät niin, että jopa kävely oli vaikeaa. Loppuviikosta pystyin tekemään toisen lenkin. Seisomista olen töissä sen sijaan harjoitellut säädettävän pöydän ääressä n. 3 tuntia päivässä. Selkä tykkää, eivätkä jalatkaan enää turpoa.

Mitä sitten tuo mukanaan Sydämellinen syyskuu? Kalakeitto porisee hellalla, pakasteessa odottavat silakkafileet, kaapissa tonnikala ja makrilli, lohi on vielä kaupassa… Kalaa siis eri muodoissaan, pähkinöitä ja siemeniä, rypsi-oliiviöljyä, Alentaja-margariinia, kaura-lesepuuroa aamupalaksi, lisää MA-HE-VI:a ja lisää liikuntaa. Ruokasuunnittelu jatkuu kalorilaskurilla, samoin seisominen töissä jatkuvan istumisen sijaan. Luovaan harrasteluun haluaisin myös viimein tarttua, mutta jospa viimeistään iltojen pimetessä. Tai kyllähän tämä ruokasuunnittelu ja blogikirjoittelukin jonkin sortin luovaa harrastuneisuutta kysyy :-)

Siinä se pähkinänkuoressa. Kerron sitten, miten meni. Stay tuned...

Terveisin

MerjaFIN

Elävä elokuu

Kesä on kestetty ja tsemppiä liikkumisen lisäämiseen ja painonhallintaan tarvitaan taas kerran - jospa ryhmäkurista olisi apua? Muutaman facebookkaverin kanssa päätimme teemoittaa elokuun lopun ja kaksi seuraavaa kuukautta. Koska elokuuta on vain viikko jäljellä, ei aloituksesta ehkä muodostu liian haastavaa. Elokuun teemaa, Elävä elokuu, voi kukin tulkita mielensä mukaan.

Kesäni on kulunut enemmän tai vähemmän istuskellessa, kävellessä ja pyöräillessä. Minulle Elävä elokuu onkin ennen kaikkea jotain muuta kuin edellä mainittua. Kesäkuussa saamaani kissanpuremaa hoidetaan edelleen, mutta kohta pitäisi haavan olla ummessa. Siispä liikuntarasituksen lisääminen on paikallaan, kunhan muistaa pitää jalkaa ylhäällä kotona, sillä sääri ja nilkka turpoavat edelleen päivän mittaan.

Elävän elokuun eväät:
- kalorilaskuri käyttöön ja ruokasuunnittelu seuraavaa viikkoa varten viikonlopun aikana
- kasvisten ja hedelmien painotus ruokavaliossa
- marjoja pakastimeen ja smoothieen
- kävely kiertotietä töihin ja kotiin - 5 min. työmatka 10 minuutiksi
- seisominen työpöydän ääressä tunti päivässä (apuna uusi ystäväni Arcopedico)
- nousu työpaikalla rappusia 5 x päivässä
- reipasta kävelyä ulkona puoli tuntia päivässä
- luovaa harrastelua puoli tuntia päivässä
- Facebookissa max  tunti päivässä...

Tervetuloa mukaan muuttumisleikkiin :-)
t. MerjaFIN

Jalkani ovat sitä mieltä, että nämä ovat
niiden elämän ihanimmat kengät.
(Arcopedico-mallistoa)

Juhlistin punaisten kenkien ostoa
Robert's Coffeessa.

Päivän kuva

Päivän - tai oikeastaan kahden - kuva on pyöräily. Pyöräilimme kahden ystäväni kanssa eilen lauantaina 15 km ja tänään sunnuntaina 18 km. Kun pyöräilymatkani yhden päivän aikana yleensä ovat 5-10 km, tuntui eilisen rasitus jaloissa niin, että jouduin ottamaan särkylääkettä. Tämänpäiväinen lenkki oli jo helpompi, mutta pohkeet kertoivat tottumattomuudesta. Eiliseen kipuiluun vaikutti ehkä sekin, että heiluin pihatalkoissa haravan ja oksasaksien varressa tunnin verran sellaisella vauhdilla, että kädet tärisivät. No pakko oli huhkia, jotta ehdin tehdä oman osani ennen pyörälenkkiä...

Ai niin! HeiaHeia antoi virtuaalisen merkkipaalumitalin 100:nnen portaidennousukerran kunniaksi. Nousen työpaikallani keskimäärin 100 porrasta työpäivän aikana (+ joskus myös muualla), toisinaan vähän vähemmän, yleensä vähän tai reilusti enemmän. Kirjaan HeiaHeiaan kuitenkin vain yhden portaidennousumerkinnän päivässä ja lasken siihen kaikki päivän portaat. 100 portaidennousua tekee vähintään 10 000 noustua porrasta yhteensä tänä vuonna. Ihan kohtuullinen määrä vai mitä?

Alla muutama kuva lauantain pyörälenkin varrelta. Tästä on hyvä aloittaa huomenna 5:2-dieetin kokeilu :-)

Ihania kesäisiä pyöräretkiä kaikille!
MerjaFIN

Kavereille kans

Super Akatemian joulukalenterin 11. päivä koitti. Kalenteritehtävät ovat jatkuneet hauskoina ja haasteellisina: on pesty mikroja ja muita kodinkoneita, jaettu suklaata naapureille ja kavereille, kiivetty portaita, pidetty glögitreffejä, katettu juhlava ruokapöytä, kokeiltu uusia ruokareseptejä ja spurttailtu lenkkipolulla.

11.12.13 klo 14.15 dippaamassa työkavereiden kanssa

Tämän päivän tehtävänä oli valmistaa kasvisdippilautanen ja tarjota se kavereille. Niinpä kävin ruokatunnilla hankkimassa ainekset ja kahvitauolla dippasimme työkavereiden kanssa raikkaita kasviksia kahdella kastikkeella. Lisää tällaisia tehtäviä! toivoivat työkaverit :-)

Jälkeenpäin huomasin, että tänään oli myös historiallinen hetki, joka ei toistu seuraavaan 90 vuoteen: 11.12.13 klo 14.15 - missä olit silloin? Dippilautasen ansiosta muistan tarkalleen, missä: no dippailemassa työkavereiden kanssa tietysti!

Eilen tehtävänä oli spurtata 10 min. täysillä kävellen tai juosten. Lähdin sitten puolen tunnin sauvakävelylle ja spurttasin lenkin keskellä vaaditut 10 minsaa. Hiki valui, henki pihisi ja pakarat parkuivat, mutta niin vain jaksoin tuon ajan. Loppumatka menikin sitten palautellessa. Hieman meinasi hävettää, että mitä vastaantulijat ajattelevat, kun läski pinkoo henkensä kaupalla - eikö se tajua mennä hiljempää - sydärihän tuolla menolla tulee... Joo, tiedän: klassinen "pitäkää tunkkinne!" Hirveän hyvä mieli tuli siitä, että jaksoin ja uskalsin!

Jaksamista ja uskallusta myös teille!
t. MerjaFIN

Pienetkin asiat tuovat juhlan tuntua:
vas. itsenäisyyspäivän kattaus, oik. arkiruokakattaus ja uusi pastaresepti

Kalenterihaasteita

Joulunalushaasteet ovat alkaneet. Super-Akatemian Super-Hanna on laukaissut Facebookissa joulukalenteriraketin kohti hyvää oloa - laskeutumisaika on jouluaattona. Siihen asti olemme kiertoradalla ja teemme parhaamme onnellisen jouluun laskeutumisen varmistamiseksi.

Joulukalenterin haasteet tähän asti:
1.12.: Siivoa tiskipöydän alakaappi ja sovi kahdet liikuntatreffit tälle viikolle. Done!
2.12.: Käy puolen tunnin kävely- / juoksulenkillä ja tee 200 kyykkyä itse (vähintään yksi) tai kyykyttämällä muita.

Lenkki (50 min. reipasta kävelyä) ja kyykyt (55 kpl) tehty ja kaverit kyykytetty. Kyykyt menivät niin hyvin kaupaksi, että meinasin itse jäädä ilman. Jouduin sitten myymään tiskin alta lisäkyykkyjä... Minä + naapuri + työkaverit teimme 7 henkilön voimin yhteensä 465 kyykkyä. Lisäksi työkaverit innostuivat niin, että perustimme oman motivaatiokalenterin. Tavoitteena on suorittaa työpäivien aikana toimistotyön lomaan sopivia pikkutreenejä joululomaan asti. Tässä kuva. Palkintoa ei ole pakko lunastaa yhdellä kerralla... 

 Kävelylenkin lomassa ehdin ottaa myös muutaman valokuvan, tässä pari:

Pelonsekaisella mielenkiinnolla odotan seuraavien joulukalenteriluukkujen avaamista... 

Hyviä joulunalushaasteita kaikille!
t. MerjaFIN

p.s. Pitää vielä mainita, että HeiaHeia myönsi hopeamitalin 20 eri lajin harrastamisesta tänä vuonna. Sehän on yksi uusi laji melkein joka toinen viikko. En ehkä ole ihan tyhjän panttina ollut koko vuotta...

Saamattomuutta ja apatiaa ja vähän uutta

Syksy on ollut kiirettä, stressiä ja lamaannusta. Viime viikolla satanut ensilumi hieman piristi, mutta eiköhän sekin kohta sula pois. Pahinta on liukkaus. Mieluummin pimeää kuin liukasta.

Yksi uusi harrastus on tullut liikunnan puolelta: rivitanssi. Olen haaveillut sen kokeilusta jo pitkään, mutta peruskursseja on harvassa. Viime keväänä niitä kyselin ja onneksi tanssinopettaja muisti kyselyni ja lähetti alkusyksystä sähköpostilla tiedon, että uusi kurssi on alkamassa. Menin sinne sitten minäkin ja kyllä on ollut mukavaa! Ja se musiikki - kovasti tykkään countrysta. Koreografiat eivät kovin hyvin tahdo pysyä päässäni, takapuolen lihakset jumittuvat viimeistään tunnin puolivälissä, mutta mukavasti hiki tulee ja syke nousee ainakin minulla. Treeni tapahtuu tanssisalissa ja olen ainoa, jolla on salikamppeet päällä. Suurin osa tanssii farkuissa, enkä kyllä ymmärrä, miten jaksavat. Pelkkä ajatus raskaista ja kuumista farkuista hirvittää. Ehkä niillä muilla ei tule lainkaan hiki... Tämän rivitanssikurssin järjestää North-Hill Country Dancers.

Mitähän muuta... joo... käytiin ystävän kansaa pizzalla: hän söi savuporoa, minä jauhelihaa. Da Mario on Oulun vanhin pizzeria (tänä vuonna 30 vuotta). Pieni paikka, aina täynnä, erinomaiset pizzat. Suosittelen. Kun tynnyreinä poistuimme pizzeriasta pystyen tuskin hengittämään, päätimme liittyä loppukuuksi Lihattoman lokakuun viettäjiin. Että mikäkö se on? Tästä selviää (ei tarvitse kirjautua Facebookiin): Lihaton lokakuu. Tuolta Facebook-sivulta muuten löytyi minulle uusi tuttavuus, jota on varmaan pakko kokeilla: hernerouhe. Googlasin tuotetta ja löysin tällaisen reseptin, joka ei vaikuta lainkaan pahalta: hernerouhe-kasvispihvit.

Ja lopuksi yksi reet petite :-)
MerjaFIN

Back on track - takaisin ruotuun

Kartalla jälleen, pitkästä aikaa!

Olemme treenikaverini kanssa käyneet huhtikuun puolivälistä alkaen kuntosalilla 3 x viikossa. Parina viikkona käyntejä on työesteiden tai sairastumisen tms. takia ollut vähemmän, mutta aika hyvin olemme ruodussa pysyneet. Eli haluttomuudesta johtuvia poissaoloja ei ole ollut. Treenipäivät ovat olleet ma, ke, pe ja ajanakohta aamulla ennen töihin menoa. Treenien pituus on ollut 30-45 min. riippuen päivän kunnosta yms.

Iloinen yllätys oli, että vaikka edellisestä yhtäjaksoisesta kuntosalikaudesta oli lähes vuosi aikaa, pystyin aika pian nostamaan painot vuoden takaisiin lukemiin ja korkeampiin. Nyt olisi kai aika vaihtaa laitteita, vaikka en aivan samoilla ole joka kerta tehnytkään. Lisäksi aion kokeilla jälleen inhokkiani kinesistä, johon lainaan erään ystäväni tehokasta treeniohjelmaa. Kuntosalin lisäksi muu liikunta on ollut lähinnä kävelyä ja pyöräilyä, mutta ensi viikolla sauvakävely palaa ohjelmaan pienen tauon jälkeen. Myöhemmin on tarkoitus aloittaa jälleen pace, bodypump ja bodybalance. Siinäpä ne suosikkini sitten ovatkin.

Vaikka kunto alkoi kohota, en saanut hillittyä syömistäni. Paino putosi välillä ja nousi taas takaisin. Kierteen katkaisemiseksi pidin viime viikolla Nutrilett-viikon. Tavoitteena oli 7 päivän kuuri, mutta päätin ottaa päivän kerrallaan. Nimittäin edellisellä pussipaastokerralla sain ikäviä rytmihäiriöitä, enkä halunnut niitä uudelleen. Mutta tämä kerta meni nappiin, ei oireita eikä heikotuksia, enkä sortunut kertaakaan mihinkään ylimäärääiseen naposteluun. Vain Nutrilett-pirtelöitä ja -smootheja, sitruunavettä, teetä ja kahvia. Kaiken kaikkiaan kuuri oli tällä kertaa jopa yllättävän helppo ja paino putosi viikon aikana peräti 5 kg. Kokonaispudotus vuoden alusta on vaatimattomat 7 kg, mutta tästä on hyvä jatkaa kevennetyin eväin. Tällä kertaa maltoin myös olla syömättä itseäni koomaan heti kuurin päätyttyä :-)

Vastpainona fyysiselle toiminalle kävin ystävien kanssa valokuvausretkillä. Viikonloppuna oli upea auringonlasku ja kaunis kuutamo, jotka yritin napata kameralla.

Aurinkoisia treenipäiviä ja hyvää mieltä!
t. MerjaFIN

Pääsiäisretkiä

Upeat, upeat ulkoilusäät koko pääsiäisen ajan! Ei tullut hankittua suksia tänäkään vuonna, mutta onneksi ilman niitäkin voi ulkoilla. Kavereiden kanssa tehdyt valokuvauskävelyt ovat rentouttavia ja niihin sisältyvät eväshetket nautinnollisia.

Pääsiäisen liikuntasaldo:
to: 3,5 km kävelylenkki
pe: 9,5 km (3,5 t) valokuvauskävelyä meren rantamilla; sisältää eväskahvittelua
la: kaksi 4,2 km mittaista reipasta sauvakävelylenkkiä
su: eilisten lenkkien jäljiltä polvet olivat niin kipeät, että oli pakko levätä
ma: 6,4 km (n. 2 t) valokuvauskävelyä Oulujoen rannoilla; sisältää eväskahvittelua

 

Merenrannalla Äimärautiolla

 

Oulujoen rantamilla

Toivon meille kaikille häikäiseviä ulkoilukelejä!
MerjaFIN

Tammikuun valinnat

Pari viikkoa tätä vuotta takana. Epämääräinen lupaukseni yrittää tehdä parempia valintoja on pudottanut painostani yhden kilon. Jeee!

Tammikuun alkupuolen valintani konkretisoituivat seuraavasti:

• tein viikon ruoat ennakkoon ja laskin kulutuksen kalorilaskurilla (lipsumisia sattui, kuten veljeni synttärikemuissa)
• olen tehnyt 4 sauvakävelytreeniä ja yhden kävelytreenin, yhden Somatec Pilates + body rolling -treenin sekä yhden venyttelytreenin
• olen vastannut viikon ajan vatsalihashaasteeseen ja pilateshaasteeseen.

Vatsalihashaaste: Facebookissa sai alkunsa Akka-haaste vastavetona miesten Äijä-haasteelle. Tässä Facebookin haastekutsu, joka tuli minulle kaverin ties monennenko kaverin kautta: 

"Nytpä haastan kaikki naiset AKKA-HAASTEESEEN. Tee yksi vatsalihasliike samalla periaatteella kuin ÄIJÄ-HAASTEESSA.  Käy selällesi makaamaan, laita jalat koukkuun ja kädet kämmenet vastakkain rintojen korkeudelle, nosta päätä ja ylävartaloa niin ylös kuin saat jalkapohjien irtomatta maasta. Joka päivä siis yksi lisää, 70:ään toistoon saakka! Haastetta saa jakaa vapaasti kaikille tosi akoille! Haasteen on luonut alunperin Paula Hartikainen."

(Yllä olevat haastelinkit vievät Facebookiin ao. sivuille.)

Äijä-haasteen liike on burbee. Akoilla tavoitteena on, että kun 70 päivää haasteen aloittamisesta on kulunut, kukin pystyy tekemään 70 vatsalihasliikettä yllä kuvatulla tavalla.

Pilateshaaste: Kiitos MerjaUK:lle, joka ed. päivityksessään esitteli tämän Petri Kokon Ponnistus Pilates -jumpan. Koska selkäni on vaivannut minua koko ikäni, tein myös tästä itselleni haasteen. Ajattelin, että siinä se menee samoilla kivuilla kuin vatsalihashaastekin. Olen tehnyt tuota 5 min. pilatesta nyt viikon verran ja jo kolmantena päivänä selkä oli vähemmän kivulias kuin viime aikoina yleensä. Aamulla minusta ei ole jumppaajaksi, mutta heti töistä kotiin tultua teen ensin pilateksen ja sitten vatsalihakset. So far so good :-)

Huomautan vielä, että kaikenlaisen liikunnan harjoittaminen on huomattavan paljon raskaampaa 30 kg:n taakkaa kantaville kuin pienemmällä taakalla liikkuville. Ei ole välttämättä älyttömän helppoa kammeta itseään kohti yläilmoja selinmakuulta vatsalihashaasteessa, kun on kunnon mäki edessä. Nostan siis hattua sekä itselleni että kanssakärsijöille tässä mielessä  Ja kun se kumpu siitä pienenee, niin me porskutellaan menemään!

Tervetuloa muutkin mukaan vatsalihas- ja pilateshaasteisiin!

MerjaFIN

Lenkin varelta: Talvivärejä Nuottasaaren ulkoilualueella Oulussa

Nautitaan valosta!

Kesäkuu. Vajaa kuukausi ja päivät alkavat pidentyä. Oulussa on ollut sateista ja tuulista; näin jopa kastemadon kiipeävän terassilasia pitkin kohti katonrajaa kosteutta pakoon. Välissä on ollut pari kesäistä päivää. Ei tunnu kesältä, mutta jos vielä odottaa, kesä menee ohi! Nautitaan tästä valosta ja vaaleanvihreästä maailmasta nyt, säästä huolimatta.

Ajattelin olevani ihan surkimus, kun HeiaHeiassa top 5 -lajini näyttivät tältä:

Jos ihmettelette koiran ulkoiluttamisen vähäistä km-määrää, niin kerrottakoon, että koiran sijasta ulkoilutan kissaa. Tahti on hieman erilainen, joten 11 km on erinomainen saavutus - kissalle :-)











Mutta kun kun katsoin HeiaHeian ValioProfeel-ryhmän suosituimpia lajeja, huomasin olevani ihan keskivertoporukkaa.

Ainoa ero on järjestyksessä ja siinä, että ValioProfeel-ryhmän juoksun tilalta minulla on sauvakävely. No, treenikaverini juoksee, kun minä sauvakävelen :-D Niin ja minä kävelytän koiran sijasta kissaa, joskus kahta...

(Kuvat suurenevat klikkaamalla)



Kuntoklubillani oli kilpailu, jossa piti parin kuukauden aikana kerätä 20 treeniä. Harmittavasti tavoite jäi 5:n treenin päähän enkä voinut osallistua arvontoihin. Mutta olihan kisasta paljon hyötyä ja kimmoketta joka tapauksessa. Tällaiset hauskat kisat kannustavat liikkumaan. Suosittelen!

Tässä sitten viime aikojen liikuntasaldo:
Vk 19:
7.5. kuntosali
8.5. pyöräily + sauvakävely
10.5. kuntosali + sauvakävely
13.5. kuntosali
Vk 20:
14.5. sauvakävely
15.5. pyöräily
20.5. kuntosali + kävely
Vk 21: 
23.5. pyöräily + sauvakävely
24.5. hyötyliikunta + kuntosali
26.5. hyötyliikunta
Vk 22:
31.5. sauvakävely
2.6. pyöräily
3.6. kävely

Olen merkinnyt hyötyliikunnan silloin, kun se on ollut merkittävästi rasittavampaa kuin normaali portaidennousu tai pölyjen pyyhkiminen :-) Kuntosalikäyntejä on viime aikoina harventanut se, että treenikaverini vaihtoi salia. Aamutreenit ennen töihin menoa ovat minulle äärettömän vaikeita ilman treenikamua. Mutta pakko tästä on piristyä siltäkin osin. Ja kesäaika on siitä kivaa, että voi pyöräillä! Tehokasta treeniä sekin.

Nautinnollisia kesätreenejä!
t. MerjaFIN