Lenkki lähti Raatin urheilukentältä ja kiersi Oulujoen rantaa Toppilansaaren asuntomessualueen taakse ja sieltä Nallikarin uimarannan reunamille, josta Pikisaaren läpi ja kirjaston ja teatterin välistä takaisin Raattiin. 
Aikaa kului 1 h 24 min. - eikös se tarkoita keskimäärin n. 5,5 km tuntivauhtia? Nallikarissa oli juottopiste, josta sai mehua ja vettä.
Raatin kentällä sai lenkin päätteeksi yllätyskassin (jossa oli mm. kirja) ja mukavan kenttälounaan: pastasalaattia, karjalanpiirakan, jogurttia, suolapähkinäpussin ja kivennäisvettä. Olin syönyt aamupalan puoli kahdeksan maissa ja seuraava ateria olikin tuo kenttälounas kolmen tienoilla, joten kyllä ruoka maistui!
Osa työporukastamme jäi kuuntelemaan Juha Tapiota ja Paula Koivuniemeä. Minä kävelin noin kilometrin matkan kotiin uupuneen hitaasti, kävelysauvoja ja yllätyskassia kanniskellen. Palautuminen vaati suihkun, istumista auringossa omalla terassilla jalat tuolille nostettuina, hyvää dekkaria lueskellen ja valkoviinilasillista nautiskellen. Vaati hieman tahdonvoimaa vaihtaa kissankestävä kotiasu kaupunkikelpoiseen ja kävellä viiden minuutin matka hotelli Arinaan, jonka saunaosastolle työporukallemme oli varattu sauna ja iltapala. Aivan ihanaa pestopäällysteistä patonkia, salaattia ja pekonikiusausta sekä tietysti asianmukaiset saunajuomat. Osa jaksoi vielä iltakymmeneltä suunnistaa ravintola Tähteen Likkojen lenkin virallisille jatkoille, joiden solistina oli Suvi Teräsniska. Minä raahauduin kotiin, yritin katosa tv:tä, mutta nukahdin.
Suomalaisen Merjan viikonloppu oli erinomaisen miellyttävä ja vivahteikas. Pe-la sain nauttia siskoni yökyläilystä, la viipotettiin koko päivä Likkojen lenkin tunnelmissa ja su Suomessa visiitillä oleva MerjaUK pistäytyi syömässä MerjaFIN:n luona.
Olipas mukava viikonloppu!
MerjaFIN
