I won't compromise

It was like a sign from somewhere when I got a couple of Christmas pressies that were  focusing on mindfulness, relaxation and body awareness. These pressies provoked my  thoughts and I started this year by quitting from the gym.

Instead I enrolled on yoga and Pilates courses. I realized that I need forms of exercises that are easier to integrate into my everyday life; no need to take the car and drive to the gym and fight for a  parking space ending up in a busy hall waiting for my turn on the equipment.


I wasn't getting any fitter, more relaxed or particularly enjoying my gym experiences; rather I got frustrated wasting both my money and time. Well at the end I didn't waste time because I didn't bother going ....

So now I have two excellent instructors Jody and Charlie who have a very different approach towards a healthy life style - one is a champagne   lady  and another is more geared to gin and tonic;  Ying and Yang - Moon and Sun - We need both.  I am motivated, excited and already have noticed a teeny weeny progress in my ability to get my head on the floor in the child pose.

Namaste! MerjaUK

Valoa, valoa!

Ehkä ilahduttavin asia maaliskuussa on valo. On ihanaa, kun aamulla herätessä on valoisaa ja illallakin valoa riittää. Ja tästä valon määrästä saa nauttia seuraavat puoli vuotta.  (auringon nousu- ja laskuajat)

On jännä huomata iloitsevansa keväästä, kun nuorempana iloitsin syksystä. Syksy tuntui sopivan flegmaattiseen luonteenlaatuuni – syksy on yhtä innoton tekemään mitään kuin minä. Syksyllä luonto lakkaa kukoistamasta ja sallii saman myös minulle. Kevät taas oli ennen kuin kuolema: kaikki muu alkaa elää ja kukoistaa paitsi minä. Mutta nyt tilanne on toisin: syksy ja lisääntyvä pimeys kammottaa. Joskus jopa tuntuu siltä, että en mitenkään selviä talven pimeyden ja kylmyyden yli. Kevät ja valon tulo vapahduttaa: selvisin sittenkin!  (vuodenaikamasennus)

Ainoat asiat kesässä, jotka eivät kiehdo ovat punkit ja hämähäkit. Kierrän ruohikot kaukaa ja suihkuttelen punkkikarkotetta, jos joudun kahlaamaan vähänkin pidemmässä ruohikossa. Ja kun kissani sukeltaa kävelylenkillä pensaaseen, suljen silmäni ja toivon, että punkit eivät viihdy juuri siellä.

Myös ikkunoiden pesu tuottaa tuskaa: ehdinkö ennen hämähäkkien heräämistä? Ikkunanraoista kömpivät monijalkaiset tippuvat päähän ja niskaan, kun niiden elämää häiritään.

Hmm… Olen siis flegmaattinen neurootikko, joka on vaihtanut kevätmasennuksen syysmasennukseen? Siitä viis – olen herännyt talvihorroksesta ja ryömin kolostani yhdessä hämähäkkien kanssa. Vaikka ehkä hieman kadehdin Englannin pitkää, lämmintä ja moniväristä kevättä, rakastan Suomen kevään ja kesän valoa. Se auttaa jaksamaan taas seuraavan pimeän talven yli.

Kauniita kevätpäiviä!
t. MerjaFIN

Kuukauden kuva, Suomi

Maaliskuun kuukauden kuva Suomesta tulee Kemin lumilinnasta, jossa käväisin hiihtolomalla. Upeita lumi- ja jääveistoksia, ruokasaleja, hotellihuoneita, värivaloja.
t. MerjaFIN

Aamusali ja kahviporkkana

Taistelu väsymystä vastaan

 

Hitaan monotoninen ääni puskee unen keskelle. Välillä ääni kohoaa sävelaskeleen verran laskeutuen kohta takaisin yksitoikkoisuuteensa. Äänen säestäessä tunkeutuvat sadat pienet neulat olkapäähäni. Etsittyäni tovin noita tuskan lähteitä tajuan, että kukaan ei ole piilottanut radiota täkkini alle eikä akupunktiotakaan ole koskaan ollut ohjelmassa. Kissa hyppää pois olkapäältäni, kun kurottaudun laittamaan kännykän torkutuksen päälle – vielä kymmenen minuuttia. Ja vielä kymmenen ja… Pakko nousta. Kello on 6.45 ja treenikaveri täytyy aktivoida tekstiviestillä ennen kuin hän pirteänä ilmoittaa jo odottavansa minua salilla…

Aamu on ainoa aika päivästä, jolloin saan kiskottua itseni salille. Silti lähteminen on kuin hidastetusta filmistä ja olen harvoin paikalla ennen puolta kahdeksaa. Mutta se riittää. Ehdin hyvin tehdä puolen tunnin treenin, juoda kahvit, käydä kotona suihkussa ja istahtaa klo 9.15 työpaikan aamukahvipöydän ääreen.

Aamusaliohjelma

Aamusaliohjelmani koostuu muutamasta harjoitteesta, jotka kohdistuvat melko kokonaisvaltaisesti keskivartaloon, yläraajoihin ja alaraajoihin. Alkulämmittelyksi kävelen viitisen minuuttia reippaasti juoksumatolla.

Tällä hetkellä treenaan pääasiassa kuvissa olevilla laitteilla ja jos aikaa jää, otan muutaman lisälaitteen mukaan. Treenivälineiden valintaa rajoittaa vuosi sitten loukkaamani vasen olkapää ja sen kipu ja liikerajoitus. Kuntosalitreeni on onneksi vähän kerrassaan parantanut myös olkapään tilannetta. Kohta lienee joka tapauksessa aika vaihtaa laitevalikoimaa tai ottaa myös vapaat painot ohjelmaan, jotta kroppa saa lisää haastetta.

Aloitan yleensä treenin selkälihaslaitteella, jotta seuraavana vuorossa olevalla vatsalihaslaitteella tehty harjoitus rentouttaa selkälihaksia, kun vatsalihakset ahertavat. Sen jälkeen teen vuorotellen ylä- ja alaraajaharjoitteita ja lopuksi vielä vartalon kiertotreenin, jos on aikaa.

Selkälihakset - vatsalihakset - vartalon kierto

Reiden lähentäjät ja loitontajat - jalkaprässi
- polven koukistajat - polven ojentajat

Rintalihakset ja kyynärnivelen ojentajat
- yläselkä ja hauislihakset (veto alas eteen, vastaote)

Tämänhetkiset vastukset eri laitteilla ovat:
- selkälihakset 55 kg
- vatsalihakset 60 kg
- vartalon kierto 22,5 kg
- rintalihakset ja kyynärnivelen ojentajat 25 kg
- hauislihakset ja yläselkä 35 kg
- reiden lähentäjät ja loitontajat 55 kg
- polven koukistajat ja ojentajat 35 kg
- jalkaprässi 110 kg

Harjoitteet sisältävät 2-3 sarjaa, kussakin 8-10 toistoa. Kun jaksan helpon tuntuisesti tehdä kaikki sarjat ja toistot, on aika nostaa vastusta.

Tukea treeniin ja ravintoon

Netistä löytyy runsaasti tietoa treenaamisesta kuten myös ravinnosta. Tässä muutama linkki:

Keventäjät-sivusto sisältää kannustusta ja tietoa painonhallinnasta, liikunnasta ja ravinnosta
http://keventajat.fi/hyvinvointi/liikunta/treenaa-kuntosalilla-oikein-%E2%80%93-nain-saat-treeneista-eniten-irti

”Pöperöproffa” Patrik Borg kirjoittaa pohdittuja ja mietittyjä asioita ravinnosta
http://patrikborg.blogspot.fi/

Kuntosaliharjoitteluun vihkiytyneille on myös oma sivustonsa
http://www.sportyplanner.fi/#!/

Kaiken kruunaa kahviporkkana

 

”Tämän takiahan me täällä käydään!” sanoi treenikaverini tänä aamuna ja oikeassa oli. Nimittäin wiener melange -kahvi kuntosalin automaatista on tärkeä osa aamusalia. Kymmenminuuttinen lämpimän kupposen äärellä ja kuulumisten päivittäminen pysäyttävät hetken ja virkistävät mieltä. On se semmoinen porkkana, se kahvi – joskaan ei yhtä tärkeä kuin treenikaveri, jota ilman treenaaminen olisi ankeaa.


Onnea porkkanoiden etsintään itse kullekin!
t. MerjaFIN

Picture of the month

Lovely holiday in Norfolk; we enjoyed it all!

Kuukauden kuva, Suomi

Helmikuu on seepiaa. Ja vähän punaista.

Ruokaan sopiva elokuva

”Minulle ruoka ei ole vain ruokaa: se on aistielämys, joka antaa energiaa keholle ja täyttymystä mielelle.”

Eräänä viikonloppuna tammikuun alkupuolella mieleni teki valmistaa jotain oikein hyvää ruokaa. Kuolan jo valuessa suupielistä otin esille tv:n ohjelmatiedot ja petyin: sinä iltana ei mennyt mitään tarpeeksi pitkää ja tarpeeksi hyvää elokuvaa, johon hitaasti nautiskeltua, makunystyröitä hivelevää ruokaa ja sen eteen nähtyä vaivaa kannattaisi tuhlata. Mikä neuvoksi? Kävelin paukkupakkasessa kaupungin halki pizzeriaan ja hain pizzan. Se oli sopivan suuruinen kooltaan ja tarpeeksi vaatimaton kyydittämään sen illan tv-ohjelmia.

Tuolla hetkellä tajusin, että samalla tavoin olin toiminut niin kauan kuin muistin. Siinä missä jotkut valitsevat leffaseuraksi limpparia ja popcornia, minä valmistelen itselleni illallisen jälkkäreineen kaikkineen (jos elokuva on tarpeeksi pitkä). Järkyttävää! Miten en sitä aiemmin ole tiedostanut?

Tämän postauksen alussa oleva teksti on lainaus omasta kirjoituksestani tässä blogissa helmikuussa 2011. Olen tekstissä miettinyt, mitä ”syöminen on psykologiaa” tarkoittaa minulle itselleni. Tekstin lopussa olen listannut vinkkejä mielitekojen hallintaan – sellaisia, jotka ovat toimineet itselläni. Olen edelleen sitä mieltä, että tuo lista on juuri minulle sopiva ja se toimii, jos sitä noudatan. Sillä tuolle tv-ruokatarjoilulle täytyy tehdä jotain – keksiä kevyitä, mutta tarpeeksi houkuttelevia vaihtoehtoja elokuvista nauttimiseen. Sillä ruoka ei ole minulle vain ruokaa, se on aistielämys ja sellaisena sen haluan säilyttää. Hyvä elokuva + hyvä ruoka = tuplanautinto :-)

Ystäväni ja blogikollegani MerjaUK julkaisi aiemmin tänään tässä blogissa hauskan kirjoituksen siitä, mitä hän on oppinut koiraltaan – kannattaa lukea, sillä koiralla, Peppylla, ei ole iso takamus! MerjaUK:n innoittamana aloin miettiä, mitä minä olen oppinut ylipainoisilta kissoiltani. No ainakin sen, että sopiva määrä lepoa ja leikkiä (liikuntaa) on hyväksi. Ja että kannattaa venytellä aina herätessä. Olenkin ottanut tavaksi, että aamuisin, ennen kuin nousen vuoteesta, venyttelen kuin kissa, ojentaudun niin pitkäksi kuin pystyn, päästä varpaisiin. Se tekee hyvää!

Aurinkoisia helmikuun päiviä, omien tapojen tiedostamista ja keveitä elokuvanautintoja!
t. MerjaFIN